Beautiful curiosities

 Minulla on keräilyharrastus. Keräilen pieniä, kauniita asioita, jotka jostain syystä miellyttävät silmääni tai muistuttavat minua jostakin. Ne voivat olla maasta löydettyjä, kaupasta ostettuja, ystäviltä tai kumppaneilta saatuja, palasia jostain, tai itse tehtyjä.

Kuolleen miehen kuppi, marmorikuulia, ruusukvartsi, lasia.

Näille kauniille asioille olen varannut ison, pyöreän puulautasen, jolle ne voi laittaa esille. Järjestelen ja sommittelen niitä, tunnustelen ja tutkin ja ihailen. On uskomattoman rentouttavaa tutkiskella itse keräämäänsä aarrekokoelmaa. Varsinkin, kun sinne on eksynyt niin paljon kiiltäviä asioita... Kraa, kraa!

Marmorikuulien palloon tuli reikä, kun pyyhin siitä pölyjä.

 Tämä harrastus on syntynyt miltei itsestään, kun olen alkanut keräämään asioita ulkoa enemmän. Olen pienestä asti ollut sellainen haalija ja keräilijä, sitten jossain vaiheessa omilleen muuttaessa piti opetella turhan krääsän hankkimisesta eroon, koska yksiössä tila ei riittänyt. Keräily kuitenkin selvästi rauhoittaa ja ilahduttaa minua, joten miksen keräilisi tällaisia pieniä, koskettavia muistoja elämän varrelta.

Ametisti, silmä, mausteita koeputkissa.

Vaan ei siinä vielä kaikki. Jos lautasen päällinen alkaa käydä tylsäksi, voi jotain aina ottaa ja vaihdella pinkistä aarrerasiasta, jonne olen kerännyt lisää pikkuruisia aarteita sieltä täältä.

Savisydän, zombikäsi, Y-keppi.

Salainen runokäärö, DELETE-nappi, pala heijastinta.

D20-noppa, letti irtileikattua hiusta, sheriffintähti.

Translation:

I have a collecting hobby. I collect all things pretty and eye-catching, or things that remind me of something or someone. Some of them are store brought, some found on the ground. Some of them are from friends or loved ones, some of them are pieces of something or made by me. 

I display these little treasures on a large wooden plate. I like to just sit and admire them, examine them, arrange them in little compositions and feel their textures. It's so wonderfully relaxing to just admire and arrange pretty shiny stuff! Caw, caw! 

This hobby kind of developed itself in time. I have always been bit of a hoarder, and I've had to learn not to do that when I moved into a studio apartment. Collecting things still soothes me and makes me happy, so I thought why not make collecting stuff my little hobby. 

I also have a shiny pink treasure box with more little things and trinkets inside, in case the current display on the plate gets boring...

Valoa kansalle

Ensimmäinen mallinukke sai jo elämälleen uuden tarkoituksen. Siitä tuli kirkas lamppu piristämään datailunurkkaustani. Siihen ei vaadittu paljoa; yksinkertainen lampunjalka/kanta/mikälie kierrätyskeskuksesta, ja pieni, kirkas energiansäästölamppu; sellainen kiemuran muotoinen. Nuken pohjassa oli valmiiksi reikä. Siitä vain sujautettiin lamppu sisään ja tadaa, pöytälamppu on syntynyt.

Pähein pöytälamppu ikinä. Näyttää ihan joltain kummitukselta joka on tupsahtanut pöydästä läpi.

 

Liquid Bluen suitsukkeet ovat lemppareitani. Niitä vaan ei tuppaa saamaan enää mistään. Ostin ensimmäiseni, "crypt of souls"in vuonna 2008; olen siitä lähtien pihdannut niitä, koska ne on parhaita suitsukkeita ikinä. Olen yrittänyt metsästää niitä ympäri nettiä, välillä olen löytänytkin ja tilannut, mutta jostain syystä aina tilaus on epäonnistunut ja minulle on ilmoitettu "joo ei meillä olekaan tätä". Miksiköhän niistä sitten on ilmoitukset esillä? :( Huijausta.

Translation:

One of the mannequins I saved from the dumpster got his first assignment as a table lamp. Doesn't he look nice, like a ghost that has floated halfway through the table.

I love Liquid Blue's incense sticks. My favourite is "Crypt of souls". It's a shame that they're so hard to find; i bought my pack in 2008 and have been using them _very_ sparingly. A few times I have found packs of "crypt of souls" in ebay and such webshops, only to get a message AFTER my order that "sorry we don't have them in stock". Why do they sell it, then? :(

Idioottimaista kipeyden uhmaamista

Mitä kaikkea Nico mun eteen tekeekään. Voin vaan kuvitella miltä tuntuu tulla kotiin, kun on edellisenä päivänä siivonnut ja sitten näkee pöydille vaan mun luovuudenpuuskassa levittämät purkit, irtopäät, purnukat ja ihme jauhosotkut. Mutta tänpäiväinen kyllä varmaan ylitti kaiken.

Mä lähdin kipeyttäni uhmaten (flunssassa :C) kierrätyskeskukseen etsimään lasipurkkeja. No, kuten kohta tulette lukemaan, löysin sieltä paljon muutakin.

Ensinnäkin lähdin kierrätyskeskuksesta kantamuksenani oma laukku, joka luisui koko ajan olkapäältä, ja paperikassi, ääriään myöten täynnä kaikkea ihanaa. Ulkona oli märkä tihutussää, ja pelkäsin pohjan koko ajan pettävän kun paperipussi vettyi uhkaavasti. Lisäksi paperikassissa oli kammottava, ihoon pureutuva karhea narukahva. Sitten kuljin kierrätyskeskuksen vieressä olevan roskispaikan ohi, nähdäkseni roskapöntön takaa pilkottavan... "voiko se olla... ON SE"

Kelataan aikaa 10 minuuttia eteenpäin. Paikka: Meerin residenssi. Nico istuu koneellansa tekemässä koulutehtäviä, joihin on deadline tänään. Puhelin soi. Nico vastaa, puhelimesta kuuluu käheä ääni joka öhisee jotakuinkin näin: "Öhhhhhhh. Huhhhh. MOIHHH. Huhhhhhh. Tota voisitkohh HUHHH tulla OHHH auttamaan hnggghhh. Tota. Mä löysinHHHHaivittumäpyörryn Hhhhhhh Nico mä tarviin sun hhhhh kantoapua hhhhhhgnhghhh MÄ LÖYSIN YHEN VITUN SIISTIN JUTUN HHHHHH"

...Ja sitten Nico juoksi mua vastaan puoleenväliin, ja auttoi mua raahaamaan kotiin krääsäntäyteisen paperikassini, kaksi mallinuken ruhoa ja kasan mallinuken käsivarsia.

En saanut edes selkeää kuvaa otettua käsien täristessä ponnistuksesta niin kovasti.

Mä en vaan osaa levätä vaikka olisin kipeä ja näin se kostautuu. Musta tuntuu että multa meni kädet kuolioon tai jotain, ja päässä humisee ja kirjoittaminen on vaikeaa kun kädet vispaa niin, tuntuu että vois vaan kuolla onnellisena mutta väsyneenä just nyt. :D

 

Translation:

 

Nico is the Best. He helped me carry home these mannequin parts I found by dumpsterdiving accidentally. (I walked past some dumpsters and saw FEET peeking out. After a mini heart attack I went to look and found a pile of mannequin parts.) It was a nuisance to get these guys home, but Nico helped me even though he had school things to do! He's so precious.

 

I thought for real that I was going to pass out, because I'm sick and it's not a good idea to drag a heavy pile of torsos and body parts while it's raining sideways and wind is howling like a mad wolf.

House of horrors

Anonyymiltä lukijalta tuli postauspyyntönä, että esittelisin mielenkiintoisimpia esineitäni. No, tuntuu kyllä siltä, että kaikki on jo näytetty, koska olen sellainen "Katsokaa katsokaa mitä mulla on/mä tein/mä sain" :D Siksi näistä suuri osa saattaakin olla teille jo tuttuja.

Kun olin teini-ikäinen, harrastin sellaista, että ostin kirppareilta nukkeja ja tuunasin ne (aika shokeeraaviksikin). Hyvän maun rajoilla liikuttiin, ja nyt vähän korvia punottaa kun niitä katselee. Tämän merkinnän ja vanhojen huonojen aikojen kunniaksi kaivoin vanhat nuket vinttikomerosta ja kuvasin niistä muutaman.

Handywoman

Lobotomia-Lissu

Split personality

Come play with us... forever... and ever!

 Jälkeenpäin olen kuullut, että jotkut jopa pelkäsivät minua ja nukkejani oikeasti teininä. Mietin välillä, muistavatko sen aikaiset tuttuni minut vieläkin vain hulluna nukketyttönä. En kyllä ihmettele, olivat nuo sen verran raisuja :D

Sitten vielä joitain kuriositeetteja kodistani, joiden koen kuuluvan "Mielenkiintoisiin Esineisiin™".

 Eteistäni vartioivat mallinuken jalat. Ne ovat kokeneet kovia ja nähneet vuosia, muistan vieläkin ihmisten ilmeet kun raahasin nuo silloiseen kotiini kirpparikierroksen päätteeksi.

 Aito, tyhjä käsikranaatti jossa vielä sokka tallella. On tipahtanut pari kertaa lattialle keskellä yötä ja aiheuttanut sydärin varmaan koko Arabianrannalle, on meinaan aika painavaa valurautaa.

 Lasten nasse ♥ pikkuinen kaveri. Aika pölyinen, hups.

 Naamioni! Tykkään naamioista, naamiaisista, naamioitumisesta. Tuollaise koristeelliset venetsialaiset naamiot ovat parhaita, haluaisin kerätä niitä enemmänkin.

Että semmoisia juttuja mun omistuksesta löytyy!

Translation:

Someone requested an "interesting things in my house"-post. Well, here it is!
When I was a teenager, my hobby was to buy Barbies and such from fleamarkets and "tune" them up a little bit. Now they seem really shocking and kind of tasteless. Some even have confessed that me and my dolls scared them a lot when I was a teenager. No wonder. Well, here are some of them. 

I also wanted to show other curiosities from my home, like these model legs I found from a flea market once, a long time ago. Also here is my hand grenade, a childrens' gas mask and my other mask collection. Thank you for stopping by.

Nightmares in toyland

 There's a basket in my house. The basket is filled with abominations, creepy creatures that once were toys. There's a beast that's responsible for these monsters. The beast is called Nadia. Nadia is my dog.

They once lived happily as frogs, teddybears, teletubbies, piggies, elephants and mouses. Unfortunately, my dog doesn't play nice. Her favourite game is to dismember and tear all her toys to bits and empty the stuffing.

This duck is just plain creepy even without Nadia's meddling

 I like to think of this monkey as their leader, because it's the creepiest one:

Here's the beast princess responsible for all this:

"This one's mine!"

Monkey: "Help me..."

I have decided that from now on, I'll only get Nadia toys that are abstract, for example stuffed socks, soft balls or something like that. I can't stand seeing the toys like this, especially because I'm one of those "toy story" people who think that toys have their own secret life when I'm not looking... One day I just realised that I'm just like Sid, the evil boy from Toy story! Because I give these poor toys for my dog to destroy. :(


"Me lelut... Näemme ihan kaiken. Joten leiki kiltisti!"

Lahjuksia

 Tähän kuvaan liittyy aika söpö ja höpsö juttu. Kaksi mun kaveria, Laura ja Ansku, olivat olleet molemmat ulkomailla, ihan eri maissa ja tietämättä toistensa aikeista, molemmat ostaneet mulle tuliaisiksi tuollaisen samanlaisen ihanan luurankojulisteen. Nauratti ihan hulluna kun sain ne, ei voi muuta todeta että kyllä tuntevat tämän tytön hyvin!

Ja Anskusta puheenollen, hän on aloittanut uuden blogin, jossa on askarteluja, valokuvia ja muuta kivaa. Ansku on aina ollut hirmu aikaansaava ja luova, joten odotan siltä blogilta paljon! ;)

Sain Anskulta myöhästyneenä joululahjana mm. tämän itsemaalaaman mukin, jota koristaa Rocky Horror Picture Showsta tuttu lausahdus.

Uusi lempparikuppi

Muokkaan kuviani tästä lähtien "uudella" tietokoneella, koska vanha posahti, ja mua häiritsee tosi paljon kun en tiedä näyttääkö nämä nyt mun näytöllä samalta kuin muiden ja muokkaanko niitä ihan överisti ja väärin, kun tämä näyttö on ihan erilainen kuin edellinen. 

Translation:

My friends know me too well. Without knowing from each others' plans, two of my friends, Laura and Ansku, brought me exactly the same posters from their trips abroad. I think that's hilarious and cute :D

Ansku started a new blog recently, check it out! She also gave me a belated christmas present, a mug she had painted herself, it said "Don't dream it, BE IT." It's now my new favourite mug.

Amanita

Piirsin yöllä.

I drew last night.

Katukirppis

 Me mentiin sitten kuitenkin Nadian kanssa kirppistelemään. Nadia oli kyllä sellainen vetonaula, moni pysähtyi sitä moikkaamaan ja kehumaan ja juttelemaan. Mun oma myyntitykki ♥! Moni kehui Nadian hupparia, jossa on pääkallokuvio. Nadia on tosi söpö kovis se päällä.


Melkein kaikki vaatteet meni! Loput kippasin ilmaiskierrätyspisteeseen. Tuli hyvä mieli. Sen lisäksi, että sain kaappeihin tilaa, rikastuin varmaan noin kolmella kympillä. Vähän joutui värjöttelemään, mutta onneksi oli vaatetta päällä.


Nico toimi ammattimaisena koiranlämmittäjänä. Nadia viihtyi tuolla lämpimässä villatakin sisällä, paitsi silloin kun ohitse kulki toisia koiria, jota pitikin sitten kytätä täristen ja puhisten. 

 Otsahiukseni ovat vihdoinkin juuri ja juuri niin pitkät, että ne saa laitettua kivasti, vähän niinkuin punotulle kierrokselle, ja korvan taakse pinneillä. Ne eivät kuitenkaan mene vielä ilman apuvoimia korvan taakse silleen siististi. Tämä on juuri se ärsyttävin vaihe otsatukan poiskasvattamisessa; se vaihe kun sitä ei voi käyttää enää otsatukkana, mutta se ei mene mitenkään säällisesti korvan taaksekaan, eikä sen voi antaa roikkua vapaana, koska se näyttää ihan naamaa pitkin valuvilta nuudeleilta.

Minä en sitten tällä kertaa kierrätystapahtumasta löytänyt sen kummempaa, kuin nämä yhdet kengät. Mutta ehkä sitä ei tarvitsekaan aina tulla kirppikseltä kassit vääränään, vaan kerrankin rahapussi pulskana

Translation:

We went to this nearby recycling event with Nico and Nadia today. Nadia was a huge success, many people stopped by to say hello to her and admire her rad skull-and-crossbones-coat. I managed to sell almost all of my stuff (3 huge bags)! It was kinda chilly, but the money I made and the happy people and the fact that I got rid of all that stuff made it worth the sitting around and freezing our asses.


Nico was being our professional dog-warmer. Nadia liked to curl up inside his sweater and stay there, except when there were other dogs around, she started to shudder like crazy and breathe heavily. I think that has something to do with the fact that she's in heat at the moment.


I have figured out a neat way to do my front hair. It's in the middle of the growing process and it's so annoying because it's not short enough to be a fringe and it's not long enough to be combed behind ears.

Kierrätystapahtuma!

Vihdoinkin on aika repiä kaikki turhat vaatteet kaapeista, käyttämätön krääsä nurkista ja vanhat korut isosta solmumöykystä. Tää tyttö lähtee Arabiaan kierrätystapahtumaan kirpparoimaan!

 Kun lähti penkomaan, huomasi miten paljon sitä onkaan asioita joita ei käytä. Toivon, että löydän tuolta tapahtumasta jotain vastineeksi tälle kasalle, jotain jota tulee sitten käytettyäkin. Oon tosi iloinen siitä, että nykyään kierrätys on alkanut kukoistamaan ja ihmiset arvostaa kirppareita enemmän kuin ehkä joskus.

Olisin ottanut Prinsessa Nadian mukaan myyntitykiksi, mutta tytöllä alkoi juoksut, eikä se olisi sille ehkä kovin kivaa.

Mökö mökö, sanoo koira.

Kotini on linnani