Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisustus. Näytä kaikki tekstit

syyskuuta 20, 2015

Sateenkaarikeittiö


Minulla, kuten varmasti muillakin CD-aikakauden aikana kasvaneella henkilöllä, on ollut vaikeuksia keksiä, mitä ihmettä sitä tekisi vanhoille CD-levyille. Jotkut sitä tahtoo säästää ihan tunnearvosyistä, mutta itselleni oli ainakin kertynyt ihan kauheat määrät turhia levyjä, joita ei tekisi mieli edes säästää.

Paras idea pitkään aikaan oli  tehdä ylijäämälevyistä unisiepparimainen taideteos keittiön ikkunaa koristamaan. Siinä on helmiä, höyheniä ja yhteenkiinnitettyjä CD-levyjä (jotta voisi ihailla vain sitä ihanaa levyn pohjaa, sitä mikä välkehtii kaikissa sateenkaaren väreissä ♥)
 

 Tätä teosta tehdessä en edes tajunnut, mitä ihanuuksia se tulee heijastamaan aurinkoisella säällä keittiöni seinille! Keittiöni on ollut nyt pari viikkoa ihana sateenkaaridisco, jossa värit ja valopallot lipuvat pitkin seiniä CD-levyjen pyöriessä ilmavirrassa.



Dyykkasin myös jälleen kierrätyspisteestämme maailman mauttomimman taulun, joka kuitenkin on jotenkin niin mua, että oksat pois. Se pääsi heti keittiön seinää koristamaan. Räjähtävä vaaleanpunainen cocktaillasi, johon osuu salama ja sieltä putoaa kirsikka? Joka kerta kun katson sitä, se täyttää mut hillittömällä huvituksella, mutta myös tykkään siitä tosi paljon vailla ironian häivääkään. Jotenkin toi kasarimainen airbrush-tyyli vaan viehättää, ja tietty vaaleanpunaisuus. En tajua miten meidän kierrätyspisteestä löytyykin aina niin älyhienoja juttuja.



Translation:

I decided to put my old CD:s to good use and made a dreamcatcher-like piece of art out of them! It's now hanging from my kitchen window. I didn't even realize that it would cast the prettiest rainbows and reflections on my kitchen walls. But it does. My kitchen is full of rainbows now.

marraskuuta 10, 2014

Pastel & hologram fantasies



 Nyt ollaan elämän peruskysymysten äärellä. Eli lempivärit.

Jos mustaa ei lasketa mukaan tähän leikkiin (koska musta on niin ylivoimainen että se olisi epäreilua muille väreille), minulla on kaksi lempiväriä.

Ensimmäinen niistä on ehdottomasti pastellivaaleanpunainen. Sen kirjo kattaa kaiken pehmeän persikanpunaisesta pulleaan purkkapallonpinkkiin. Muut pastellivärit tulevat reippaasti perässä, mutta ikinä ei ole vaaleanpunaista voittanutta.


Ensimmäinen kerta, kun esittelen pikkareitani blogissa:D Tilasin ne ebaystä, sain ne tänään postissa. Ne ovat niin ihastuttavat, että en voi pitää niitä omana tietonani. Mutta en halua laittaa tänne pikkariposeerauskuviakaan :)


Toiselle sijalle yltää... Väri joka ei oikeastaan ole edes väri... Mutta lasken sen silti, koska voin. Se on siis hologramminvärinen! Miten sitä nyt kuvailisi, muovinen-sateenkaari-turkoosi-valkea-kiiltävä-peili-neon-pastelli. Kyllä te tiedätte. Sitä löytyy CD:istä, muovisista asioista, ysärileluista... Ja se saa minut huokailemaan ihastuksesta joka kerta, kun näen sitä jossain.



Muut lempivärit:

3. Munakoisonvioletti
4. Tummanharmaa
5. Viinin/verenpunainen



Translation:

Life's basic questions. The favourite colors. I'm going to pick two, and I'm not even going to include black, since it's just so superior that it wouldn't be fair to the other colors. 

My first pick is definitely pastel pink. From peach to bubblegum, and everything in between. Other pastels are great also, but pastel pink is the best.

The second one is hologram color. :D You know, plastic-turquoise-rainbow-white-mirror-neon-pastel. You can find it behind CD:s and on 90's toys. Holograms make me swoon every time. ♥

Other faves are

3. Eggplant purple
4. Charcoal gray
5. Wine or blood red

lokakuuta 02, 2014

It's always Halloween in my house

 Jotkut teistä lukijoista ovat saattaneet nähdä jo useimmat näistä ilmestyksistä. Mutta kotini on elävä, ja tuntuu välillä, että se muokkaa itse itseään. Tuntuu myös usein, että elän ympäri vuoden Halloween-koristeluiden keskellä. Minkäs sille mahtaa, kun halloween-estetiikka lämmittää sydänpoloistani niin ♥







Kesäisen riisihärötaistelun jälkeen laitoin kaapin oveen kiellon riisihäröille. Mulle ei vittuilla. Olé!

Mustekala vartioi alkoholikokoelmaa. En juo alkoholia usein, mutta kun juon, tykkään sekoitella drinkkejä itse.

Nadia osaa ottaa rennosti ♥






Tykkään kodistani tosi paljon. Olen kuitenkin krääsän hamstraaja, ja välillä pieni yksiö natisee liitoksistaan. Asiat eivät ikinä löydä "omaa paikkaa" ja välillä tuntuu häkkieläimeltä. Tämä on kuitenkin eniten omalta kodilta tuntuva paikka ikinä.

elokuuta 07, 2014

Tea time and cat-eye glasses


 Ouncen teepussien mystisen, räjähdysmäisen lisääntymisen ansiosta jouduin miettimään niille soveliasta säilytyspaikkaa. Kaapeissa säilytän riisihärövaaran takia vain suljetuissa lasipurkeissa olevia asioita, joten jotain muuta täytyi keksiä. Pari päivää pähkäiltyäni päädyin ihastuttavaan lopputulokseen: Keittiön seinälle pikku "pyykkinaru", jolle pussit voi ripustaa.

Täysin kommelluksetta ei pyykkinarunkaan tekeminen sujunut, vaikka se helpolta hommalta vaikuttaakin. Ensinnäkin sain metsästää hamppunarua kissojen ja koirien kanssa ympäri kaupunkia. Mielessä oli tarkka visio, että sen pitää olla juuri tuollaista hamppunarua. Kodin anttiloiden kaiken maailman saunaseteissä oli lahjanaruna hamppunarua, mutta missään ei tunnuttu myytävän sitä itse narua. Sokoksella kysyin hamppunarun perään, ja keski-ikäinen myyjä vastasi jotenkin järkyttyneenä: "Eeei! Ei meillä mitään sellaista täällä ole!" Epäilen, että se luuli mun etsivän jotain huumeisiin liittyvää, sen verran kauhistunut se reaktio oli...


Lopulta oli jo ilta, ja olin luopunut toivosta kaikkien potentiaalisten kauppojen jo sulkiessa oviaan. Kävin ruokakaupassa ostamassa illaksi ruokaa, ja sattumalta löysin sitten sitä narua ruokakaupasta. Ensin juostuani kaiken maailman askartelu- ja sisustuskaupat läpi. -___-

Toisekseen naulat ja betoniseinä hylkivät toisiaan kuin magneetin kaksi samaa napaa. Tai sitten olen vain poropeukalo. Sain hakattua nauloja taitavasti suikeroiksi ja S:n muotoisiksi taideteoksiksi, mutta yhtäkään en suoraan seinän sisään. Lopulta tyydyin siihen, että toinen nauloista törröttää L:n muotoisena seinästä, ja toinen on jotenkuten seinän sisässä.

Mutta siinä se on! Jos teepussit lisääntyvät vieläkin yhtä raivokkaasti, harkitsen toisen samanlaisen naulaamista joko nykyisen ylä- tai alapuolelle.


En ole tainnut tarkemmin kertoa mun uusista silmälaseista? Olen nimittäin ihan rakastunut niihin. Monet minut tuntevat tietävät, että olen melko vastahakoinen silmälasipää, unohtelen niitä usein kotiin, ja inhoan pitää niitä. Kaikki entiset lasini ovat olleet sellaiset pakolliset pahat, jotka naamalla itsetunto laskee ja tunnen oloni rupsahtaneeksi. Mutta nämä ihanat kaunokaiset ovat mullistaneet suhteeni silmälaseihin.

Nämä ovat ainoat lasit, joista olen ikinä tykännyt itselläni. Mielestäni nämä kuvastavat persoonallisuuttani täydellisesti, ja nämä laitan ilolla päähän ulos lähtiessä, sillä nämä ovat kuin asuste, viimeinen silaus.


Niissä on toki huonot puolensa. Ne ovat muovisankaiset ja heppoisen tuntuiset, lisäksi niissä ei ole heijastuksenestoa eikä muutakaan pinnotetta, joten ne likaantuvat ja heijastelevat helposti. Tilasin nämä sellaisesta nettikaupasta kuin favoptic. Sieltä voi tilata kotiin ilmaiseksi lainaan testerikehyksiä, ja jos löytyy sopivat, niin sitten voi tilata juuri sellaiset lasit omilla vahvuuksillaan. (Tämä ei muuten ole sponsoroitu mainos. Halusin vain kertoa, kun moni on kysellyt)

 Ja mitä enemmän olen pitänyt laseja päässä, sitä enemmän minulle valkenee, että oikeastaan ilman niitä... Olen sokea kuin myyrä.


Translation:

One day I figured that I'd have to make a place for my ever growing collection of Ounce teas. I made this cute "laundry line" styled solution; hemp thread and clothespins! I think it looks just great. When I was looking for the wire, I didn't find any from the most obvious places like decorating stores. At one store, I asked for "hemp wire" and the salesperson looked at me with a horrified look on her face and said hastily "No!, we don't have anything like that here!" I think she thought I wanted drugs idk? 

Well, at last, I found some from a regular grocery store when I had already given up hope. :D

Have I told you about my new glasses? I absolutely adore them. Usually I'm the worst at wearing my glasses, I always forget them or "forget them". But these babes, these are different. They totally suit my personality, and I treat them more like an quirky accessory than an necessary evil. 

They are from a website called favoptic, it's a place where you can lend tester frames and if you like them, you just send your prescription and they'll make you glasses with the frames you liked. (this post is not sponsored btw, just wanted to tell you this info)

And the more I use my new lovely glasses... The more I realize, that without them I'm as blind as a mole!

joulukuuta 16, 2013

Kaksi kotikoloa & ruokajuttuja

 Pikkuhiljaa ovat syksyllä dyykatut mallinuken osaset löytäneet paikkansa. Halloweenin specimen-purnukat tulivat myöskin jäädäkseen; näyttää kivalta, kun ne valaisee pöytälampulla takaa, aivan kuin ne hohtaisivat itsekseen. Yksi purkeista sisälsi puolikkaan juurisellerin, sillä se näytti ihan joltain todella kummalliselta maan otukselta lonkeroineen ja juurineen. Onnettomuudekseni unohdin Halloweenjuhlien jälkeen autuaasti, että se ei varmaan säily kovinkaan pitkään, ja huomasin vasta pari päivää sitten siivoillessani sen miltei kävelevän ulos purnukastaan. Haju oli sanoinkuvaamaton.



Siivoukseni yhteydessä kehittelin myös keittiön seinälle vähän piristystä. Olin heittämässä vanhoja CD-levyjä pois (lähinnä poltettuja yksilöitä - tietyt levyt jäivät vielä hyllyyn tunnearvonsa takia), kun keksin koristaa niillä keittiön oven nätiksi :)
tällainen siitä tuli!

 Rakastan vain niin paljon sitä, miten levyt hohtavat sateenkaaren väreissä.


Sitten toinen kotini, johon olen paennut huomattavan usein todellisuutta viime aikoina. Pelaan Minecraftia survival modella, tai oikeastaan pelataan sitä Nicon kanssa yhdessä lähiverkossa(?) niin että ollaan samassa pelissä. Kyllä, istutaan vierekkäin omilla koneillamme miltei selin toisiimme ja pelataan samaa peliä. :D Nico on tehnyt meidän pihaan jonkun ihme junaradan, mä en ymmärrä niistä raiteista mitään.

1.kerros; makuuhuone, tie kaivokseen, ruokavarasto.

2. kerros; kirjasto, enchant-huone

3. kerros; näköalaparveke, musiikinkuunteluhuone :D

Minä ja mun heppa! Ja kauhistuttava enderman taustalla.

Yleiskuvaa kaikesta. Kanala, lehmäaitaus, talo, piha. Sitä ympäröi vallihauta ettei vihulaiset pääse sinne riehumaan.

 Tajusinpa muuten, että en ole muistanut kertoa ollenkaan mun lihattomasta lokakuusta ja sen seurauksista. Se meni mulla ihan hyvin; söin pari kertaa lohta, mutta en langennut kertaakaan ns. lihan iloihin. Lokakuun loputtua liha palasi kyllä ruokavaliooni, mutta huomattavasti vähemmässä määrin. Olen vähentänyt lihankulutustani reilusti puoleen. Lihattoman lokakuun aikana löysin paljon hyviä vaihtoehtoja lihalle, ja sellainen "liha on osa ateriaa, muuten jää nälkä"-mentaliteetti on lentänyt roskakoriin ja syvälle. Yksi parhaimmista lihan syrjäyttäjistä on sieniproteiini Quorn. Sienteninhoajille jo etukäteen vastaus; ei se maistu sieneltä laisinkaan. Niitä saa paloina, rouheena, fileinä ja pihveinä. Ne on saatu maistumaan tosi hyvältä, ja olen oikeasti sitä mieltä, että niillä saattaisi jopa jokunen vanha kunnon lihansyöjä mennä lankaan.

Yhtenä päivänä vähän aikaa sitten kävin ostamassa itämaista ruokaa Tiger Mama-ravintolasta, ja juttelin tilauksen yhteydessä tarjoilijalle. Olin tilannut tofua ja paistettuja nuudeleita, ja tarjoilija kysyi:

 "So, are you a vegetarian?"
Ja minä vastasin:
"Nah, I just... like tofu."

Ja todellisuus alkoi repeilemään; maa järisi, tähdet putoilivat taivaalta, taivas muuttui punertavaksi... Kuulin kuinka valtavat nahkasiivet läpsyivät yllämme, kun lehmät nousivat lentoon ja samalla kuulin altani, kuinka helvetti narskui jäätyessään. Olen aika varma, että tekin tunsitte kuinka todellisuus narisi liitoksistaan. Lehdissä sitä väitettiin Eino-myrskyksi, mutta nytpä tiedätte totuuden. Se johtui siitä, kun sekasyöjä tilasi tofua ravintolassa.

(Varsinkin ruoholahden Tiger Mamasta saa tosi hyvää tofua.;)

lokakuuta 30, 2013

Curious specimen jars



Plastic tubes and pots and pans
Bits and pieces and
Magic from the hand
We're makin' 


(Weird science)
Things I've never seen before
Behind bolted doors
Talent and imagination 


(Weird science)
Not what teacher said to do
Makin' dreams come true
Living tissue, warm flesh  


(Weird science)
Plastic tubes and pots and pans
Bits and pieces and,
Bits and pieces and; 


My creation -- Is it real?
It's my creation-- I do not know
No hesitation-- No heart of gold
Just flesh and blood-- I do not know 


From my heart and from my hand
Why don't people understand
My intentions . . . . Oooh, weird . . . .
Weird science!!  


Tässä näette Halloweenia varten keräämäni kuriositeettikokoelman. Sameiden lasien syleilyyn on kätketty kaikenlaisia olioita burmalaisesta mandragorasta Kongon kummitusperhoseen ja dinosauruksen poikasesta Mariaanien haudan kyklooppimeduusaan.

Purkeissa ja purnukoissa on vaan sitä jotain tunnelmaa. Karmivat näytepurnukat ovat oiva lisä Halloweenin tunnelmasisustukseen.