Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pelit. Näytä kaikki tekstit

heinäkuuta 19, 2015

I don't wanna grow up

Luette juuri 26-vuotiaan Meerin blogia. Mulla on tänään syntymäpäivä.

26 ikävuodesta huolimatta en suostu kasvamaan "aikuiseksi". En halua lakata riemastumasta lapsenomaisesti asioista, tutkimasta paikkoja, kysymästä "miksi?", syömästä karkkia, katsomasta piirrettyjä tai innostumasta videopeleistä. Suostun syömään/juomaan aikuisten asioita, kuten suolakurkkuja, vuohenjuustoa, punasipulia, kahvia ja tummaa suklaata, mutta johonkin se raja on vedettävä. 

 


Kesä on kaikkein otollisinta aikaa lapsuuden muistojen verestämiselle. Lapsena kesälomat tuntuivat ikuisuuksilta, oli aikaa leikkiä ja seikkailla. Aina löytyi jostain muutama kolikko, jolla ostaa halvin jäätelö kaupasta, asfaltti tuoksui eikä ollut mihinkään kiire. 
Kaikenkaikkiaan olen kuitenkin ihan iloinen, etten ole enää lapsi, koska nyt saan päättää itse omista asioistani. Aikuisuushan olisi maailman parasta aikaa olla lapsi, mutta niin moni murtuu aikuisuuden ryhmänpaineen alla ja kadottaa kosketuksen siihen sisäiseen lapseensa. 



Mun ensimmäinen tatuointi on vahvasti sidoksissa mun lapsuuteen. (hyvästi markkina-arvo jne hör hör) Pelasin pienenä ihan hulluna Crash Bandicoot-pelejä. Piirsin Crashista sarjakuvaa ja fanitaidetta, leikin Crashia ja pelasin tietty aina, kun vain sain mahdollisuuden. Se oli ensimmäinen kosketukseni videopeleihin (ja sille tielle jäin:).Olen miettinyt pitkään, mikä tatuointi olisi sellaisesta aiheesta, mihin en kyllästy kahdessa vuodessa/minkä aihetta en tule pitämään nolona tai vanhentuneena. Voisi kuvitella, että jos pikkupennusta asti on fanittanut jotain peliä, siitä on valtavasti rakkaita muistoja ja sen voisi pelata vaikka silmät kiinni lopusta alkuun, siihen ei ihan heti ihollakaan kyllästy. Olen ihan iloinen, että olin miettinyt näinkin kauan ensimmäisen tatuoinnin ottoa. Muuten mulla olisi ihan kamalia "nuoruudentatuointeja", joihin olisin jo hermostunut aikaa sitten. (En tarkoita että nuoruudentatuoinnit olisivat kaikilla kamalia, tarkoitan vain että oma makuni on muuttunut vuosien saatossa radikaalisti)

Nythän tatuointi ei kuvasta pelkästään jotain peliä, vaan on jälleen yksi ankkuri lapsuuteeni ja lapsenomaiseen intoon, jota olen oppinut pitämään suuressa arvossa. Halusin siitä värikkään ja kirkkaan. Toivotaan, että se pysyy sellaisena monta monta vuotta. Siinä on Aku Aku-naamio, jonka tarkoitus on auttaa ja suojella pelaajaa, NITRO- ja TNT-laatikot, wumpahedelmiä, ja vaaleanpunainen kristalli.


Olen myös fiilistellyt limaa aivan järkyttävän paljon. Muistatteko ne lapsuuden limalelut? Ne oli niiiiiiin hienoja. Niissä on vain sitä jotain. Olen yrittänyt metsästää reseptiä, jolla voisi valmistaa itse sellaista lelulimaa. Tähän mennessä tulokset ovat olleet köyhät (limayritykseni muistutti mansikkajugurttia), mutta tämä on yksi harvoista ongelmanratkaisutilanteista, joissa nautin "yrityksen ja erehdyksen kautta voittoon"-lähestymistavasta. Toinen sellainen on maailman paras saippuakuplaresepti, joka on vielä työn alla.







 Translation:

I'm 26 years old. But I don't want to do adult stuff.

I've been doing childhood stuff instead; blowing bubbles, exploring, eating candy, watching cartoons. It's kind of neat to be an adult kid. I tried to make slime, but it failed... I will get the recipe right, some day!

kesäkuuta 03, 2015

Fallout 4, FINALLY

 Eilen Bethesdan sivuille ilmestyi mystinen laskuri. Siinä oli vain teksti "Please stand by", joka on falloutin pelaajille tuttu näky pelien aloitusvalikosta, ja alaspäin laskeva ajastin.

Tänään laskuri saavutti nollan, ja hypetyshysterian ainekset olivat kasassa; Bethesda julkaisi vihdoin viimein Fallout 4:n trailerin! Ja se näytti tosi hyvältä! Seuraava Fallout tulee sijoittumaan Bostoniin, Massachusettsiin. Trailerissa näkyi paljon tuttuja näkyjä, mutta myös paljon uusia, jännittäviä juttuja. Ehkä sitten kesän e3:ssa saamme tietää tarkempia julkaisupäivämääriä?

Tämä tyttö alkoi just nyt säästämään rahaa PlayStation neloseen, kun ei mun tietokone pyöritä noin uusia pelejä ;_;

Ilmeeni kun katsoin traileria ensimmäistä kertaa

 Parin tunnin fanitushyperventiloinnin jälkeen Nico liittyi seuraani, ja katsottiin yhdessä traileria (NUKA-)colan kera ja hihkuttiin. En muista, milloin olisin viimeksi ollut näin innoissani mistään julkaisusta.




Translation:

Fallout 4 is coming!!! It's located in Boston, Massachusetts. Maybe at this year's e3 conference we'll get to hear release dates or something? I can't remember the last time I was as excited about something as I am about this.

syyskuuta 30, 2014

That's RAD!

 Tykkään Fallout-peleistä todella paljon. Joku pieni survivalisti sisälläni iloitsee, kun saa turvallisesti kotisohvaltaan käsin seikkailla ydintuhon jälkeisessä maailmassa, löytää uusia paikkoja, taistella, selviytyä ja tehdä tehtäviä. Falloutien tarinat ovat aina mielenkiintoisia, hauskoja ja traagisia, pelit ovat open world-tyyppisiä ja aina löytyy jotain uutta. Pelin voi pelata hyvin erilaisilla tavoilla läpi, joten siihen ei kyllästy todellakaan helposti.

 Sen pidemmittä puheitta, tahtoisin esitellä teille Falloutin Vault boy-paitani:)



t-paita eBay kypärä&nasse Varusteleka liivi kirpputori hame UFFkoru DIY(lahja entiseltä poikaystävältä)



Yritin etsiä näitä kuvia varten yhtä tiettyä mustaa boleroa, jonka olisin voinut yhdistää tuohon asuun, mutta en löytänyt sitä mistään. Joskus Nico siivoilee mun kämpässä sillä tavalla, että se laittaa jotain asioita vähän omituisiin paikkoihin, kun se ei ymmärrä mun jotain "systeemiä" missä asiat kuuluu olla, varsinkin vaatteet. (Ei sillä että valittaisin, mun mielestä on ihanaa kun se auttaa mua kotitöissä.) Epäilen, että Nico on siivonnut sen johonkin väärään paikkaan, ja olin aikeissa kysyä siltä muistaako se minne, mutta luovuin ajatuksesta koska keskustelu olisi mennyt jotakuinkin näin:

Minä: "Hei muistatko minne oot siivonnut sen mun yhen boleron? Sellanen missä on iso kaulus. Se on musta."

Nico: " ............. "

Tältä mun molemmat vaatekaapit näyttää. Plus Nico olisi myös sanonut: "Mikä on bolero?"

Translation:

I love the fallout game series. A little survivalist inside me rejoices, because with these games it's possible to wander the post-nuclear wastes, survive, fight, and go on quests, without even leaving your own comfy home. The games have interesting storylines, sometimes funny, sometimes tragic. They are open world-games and there's always something new to discover. I like how it's possible to play the games with so many different outcomes. 

So, I have this Vault boy T-shirt. I was about to ask Nico if he's seen one of my boleros I wanted to combine with the t-shirt, but then I realized he probably wouldn't recognize the description "Have you seen that one bolero? The black one." ...

heinäkuuta 19, 2013

Level 24


Today, I've been on this planet for 24 whole years. But as they say, I'm not getting old... I'm leveling up!

Birthday girl


Nico made me a creeper cake when I was at work. It contains coconut and apple and white chocolate, I can't wait to taste it ♥ Creeper is a sneaky little bastard from the game Minecraft. It sneaks up on you and blows up. I kinda hate that guy, but can't help but love it a little, too...!

maaliskuuta 31, 2012

yli 100 lukijaa + pinkki piknik ja vihreä kyklooppinakki

Teitä lukijoita on kertynyt jo yli 100! Olen niin liikuttunut ;__;!

Ajattelin, että sen kunniaksi kertoisin vähän mun elämästä, sen sijaan että löräyttäisin vain sanaakaan sanomatta kuvilla. No, kuviakin on tuolla alempana, älkää huoliko.

Mut mun elämä menee ihan hyvin. Mä olen seurustellut nyt vajaa pari kuukautta yhden mun pitkäaikaisen ystävän, Nicon kanssa. Sen kanssa on hyvä olla, ja oon onnellinen. Sen kanssa oon oppinut arvostamaan itseäni, ja löytänyt uusia, positiivisia puolia itsestäni ja elämästä.

Mä olen viihtynyt mun koulussa, ja pian aloitan työharjoittelun eräässä kahvilassa. Odotan kesää innolla. Silloin toivon mukaan valmistun tuoltakin koulusta (se on sellainen puolen vuoden koulutus). Oon oppinut siellä paljon uusia ja mielenkiintoisia asioita, tosin täytyy myöntää että olen oppinut enemmän kahvifaktaa kahvihullulta ystävältäni Alpolta silloin kun vielä seurustelimme, kuin tuolta koulusta. Tänään pääsin just viimeksi loistamaan (pätemään) kahvitietoudellani Stockan hienostokahviosastolla, kun eräs toinen ystävä tarvitsi lahjanostamisapua. Mutta niin. Olen oppinut paljon ruuan visuaalisuudesta ja myöskin erittäin tarpeellisia vinkkejä ja niksejä leivontaan, ruuanlaittoon ja kahvilatyöskentelyyn liittyen. Nautin tuosta alasta tosi paljon. En kuitenkaan niin paljon, että haluaisin kouluttautua suurtalouskokiksi, vaan nimenomaan tuo kahvilapuoli kiinnostaa mua. Oi miten ihanaa olisikaan yhdistää jotenkin kahvilatyöskentely + media-assistentin ammatti!

Oon pelannut Fallout kolmosta nyt viime aikoina paljon. Olisi pitänyt ehkä pelata se ennen New Vegasia, koska se on jotenkin vähän askeettisempi ja yksinkertaisempi. Mutta olen nauttinut siitä erittäin paljon. Tykkään siitä, miten siinä on esitelty vähän enemmän erilaisia ihmiskohtaloita, sellaisia jotka ovat ihan koskettaneet kun niihin on eläytynyt. Tavallaan käy vähän sääliksi niitä ihmisiä, jotka luulevat pelien olevan pelkkää räiskintää ja sellaista aivokuolleiden viihdettä. He eivät tule ikinä kokemaan niitä hienoja, jännittäviä ja koskettavia hetkiä mitä pelien parissa voi kokea. Kun saa päättää kokonaisten kaupunkien kohtaloita. Kun löytää jotain ylihienoja aarteita hylätystä voimalaitoksesta. Kun vaeltaa läpi erämaan löytääkseen hylätyn kaupungin, joka kuhisee deathclaweja. Kun tapaa erikoisia henkilöitä, joiden kanssa pääsee hurjiin seikkailuihin. Okei viimeisintä on helppo tehdä oikeassakin elämässä, mutta nuo muut ovat vähän vaikeampia tapauksia.

Tässä on yksi koru, minkä väänsin silloin eräänä inspiraatioviikonloppuna, jolloin kerroin saaneeni paljon aikaiseksi. Oon saanut kuulla jo kaikki väännökset siitä; nakki, banaani, makkara, nakki joka on ollut liian kauan mikrossa... Mut kukaan ei ole vielä sanonut esim. "mustekala" mitä itse lähinnä hain takaa. No, mitäs tein noi lonkerot tuollaisella naurava nakki-menetelmällä :D




Pari päivää takaperin pidin sisällä pinkin piknikin. Siihen sisältyi suklaata, ufo-shottia, energiajuomaa ja taustamusiikkina Aquaa ynnä muita kultaisia ysäribändejä ♥ Tuossa lasin jalan ympärillä on myös tuollainen ihana hiuskoru, jonka tein myös sinä samaisena inspiraatioviikonloppuna. Se on pitkä mokkanauha, mutta en ole vielä keksinyt, miten sen voisi kiinnittää helposti ja kivan näköisesti hiuksiin. Onko kellään mitään ehdotuksia/neuvoja?

Oliko tarpeeksi höpötystä? Oli kai. En kyllä millään jaksa kääntää koko paskaa englanniksi.



Translation/Summary:

Over 100 subscribers! You guys! I'm so touched ;_;

My life is quite well at the moment. I'm in a relationship with this great guy, Nico. He's been my friend for years but about two months ago we took it to the next level. I'm so happy with him, and so comfortable. He makes me feel good.

I like my school, and I have learned a lot about coffee, baking, the visual side of food, and all that stuff. It would be awesome if some day somehow I could combine these two great educations I have; media assistant and a coffee house worker.


Here's also a necklace I made a couple of weeks ago. 


One day I held a pink picnic, which included chocolate, UFO shot and energy drink, and some golden 90's tunes like Aqua

lokakuuta 15, 2011

Erakoitumista ja koiranleluja

 Venähtäneen blogihiljaisuuteni yksi pääsyy on tässä:



Tässä kuitenkin jotain minkä parissa olen työskennellyt nyt pari päivää:


Koirani on aika haka tuhoamaan sille ostettuja leluja. Demonstroin siis stopmotionin avulla, kuinka nopeasti lelu tuhoutuu tämän pikku katujyrän hampaissa. Yhteensä lelun tuhoamisessa meni about tunti.

Translation:

There's a reason for my long pause at blogging; xbox 360. Here's also something I made in a couple of days. It's a demonstration of how long it takes that little rascal to destroy a toy. About an hour.