Helsinki Pride 2016

Peek-a-Boo!

 Osallistuin eilen Helsingin Pride-kulkueeseen ja -puistojuhlaan. Se oli ensimmäinen suuri tapahtuma pitkään aikaan johon osallistuin, joten luonnollisesti jännitti oman hyvinvoinnin puolesta, varsinkin kun menin yksin. Kaikki meni kuitenkin hienosti, yksin oli jopa vapauttavaa kulkea, kun saattoi pujahdella vapaasti ihmisten välistä eikä tarvinnut stressata seuran kadottamisesta. Tunnelma oli loistava.

Niin kauan kun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt joutuvat pelkäämään turvallisuutensa ja jopa henkensä puolesta ulkona kulkiessaan, ollessaan olemassa ja rakkautta ilmaistessaan, tarvitsemme näkyviä Helsinki Priden kaltaisia tapahtumia.

Olin päättänyt jo etukäteen, etten aio stressata tuttujen löytämisestä ja "me ollaan täs nurtsilla sateenkaarilipun alla täs on kans joku puu"-säätämisestä, mutta siitä huolimatta löysin ystäviäni, joiden kanssa vietinkin iloisesti loppupäivän. En olisi voinut toivoa Priden menevän yhtään paremmin. :) Kiitos kaikille teille, joita tapasin, moikkasin tai joiden kanssa vietin aikaa!
 

Alkoholi maistuu minulle aika harvoin, mutta näin Alkossa raparperiskumppaa, joka houkutteli... Noh, raparperisuudellaan, skumppaisuudellaan ja ihanalla patenttikorkillaan. :D Joskus olen helppo. Kuohuviini on ykkösvalintani viineissä, ja jos jossain on raparperia, olen ihan myyty.

Hiuksistani sen verran, että valmistin sellaisen geeli-glitterseoksen ja levitin sen tyviin (ja vähän muuallekin krhm, tänään voisi siivota lavuaarin) hiusvärisiveltimellä. Halusin saparoistani niin isot kuin vain ohut tukkani antaa periksi, joten niiden sisällä on vanhoista violeteista sukista tehdyt donitsit, joiden ympärille hiukset on kääritty.

 Translation:

Yesterday I attended the Helsinki Pride parade. I was a bit anxious beforehand, for it was a first big event in a long time for me, but everything went really well. I went alone to the parade, but afterwards I found friends and spent the rest of the day with them. Thank you everyone! 

I rarely drink alcohol, but I had to buy a rhubarb sparkling wine that I stumbled upon. I'm a sucker for rhubarb, and sparkling wine is also my wine of choice. 

About my hair: I made a hairgel-glitter-mix that I spread with a tinting brush to my roots (among other places, I need to clean the bathroom sink today...) I also wanted bigass double buns, and I achieved them by rolling my hair around old purple socks that I turned into hair donuts.

Toisiamme tukekaamme

Pääsin viettämään Helsinki Pride 2014:ää, vaikka aluksi meinasin joutua töihin. Olisi harmittanut extrapaljon olla töissä, sillä kulkue kulki suoraan työpaikkani edestä. Siellähän olisin pyyhkinyt katkerana pöytiä ja kuullut kansan huudon, riemun ja vapauden ulkoa. :D Onneksi sain sumplittua vapaapäivän itselleni ja osallistuttua kulkueeseen ja puistojuhlaan!

Meitä oli yli 20 000 osallistujaa! Se on aivan huima määrä! Niin paljon ihmisiä marssimassa rakkauden ja ihmisoikeuksien puolesta. Olen meistä kaikista ylpeä.

Valitsin kylttini tekstin sen perusteella, että olen hyvin usein toivonut, että pääsisin kertomaan sille nuorelle itselleni, jota syrjittiin ja joka ajatteli mustavalkoisesti ja fatalistisesti kaikesta, eikä tajunnut että asiat voisivat oikeasti muuttua parempaan suuntaan, että kaikki oikeasti tulee vielä muuttumaan paremmaksi.

Tämä kyltti oli kaikille nuorille, joita kiusataan koulussa, syrjitään, ja haukutaan. Tämä on kaikille nuorille jotka eivät tunne kuuluvansa joukkoon esim. seksuaalisen suuntautumisensa, mielenterveytensä, tyylinsä, ajatusmaailmansa, uskontonsa tai jonkun muun asian takia.

Lapset ja teini-ikäiset ovat hyvin julma ikäryhmä, julmin ehkä meistä kaikista. Sen ikäisenä meille ei ole vielä kehittynyt täyttä ymmärrystä sanojemme ja tekojemme vaikutuksesta, jokainen hakee omaa paikkaansa ja identiteettiään, ja pienistä ongelmista paisuu maailman kokoisia, koska ei ole vielä vertailukohteita eikä elämänkokemusta. Joillekin ihmisille koulun käytävät ovat taistelukenttä, ajovalot peuralle, vihreä maili. Mutta oikeasti, mä voin luvata, että jos vaan jaksaa hampaat irvessä sinnitellä kaiken sen läpi, sen jälkeen niitä odottaa kokonainen maailma, jossa on kaikkea ihanaa! Jos luovuttaa kesken kaiken, ei tule ikinä näkemään kaikkia niitä ihania mahdollisuuksia mitä maailma yläasteen ulkopuolella tarjoaa.

Yläasteella mä uskoin, että kukaan ei ikinä voisi rakastaa mua. En nähnyt tulevaisuutta tai mitään hyvää siellä. Mulle naurettiin koulun käytävillä, mä olin "outolintu". Mun kanssa pistettiin välit poikki kerran koska olin "friikki". Musta liikkui juoruja, hätäisesti rutistettuja paperilappuja, kuiskauksia selän takana. Tiedän, että se mitä koin, ei edes ollut pahinta kiusaamista mitä on; olen valitettavasti nähnyt sitäkin sivusta. Teinit ovat kuin korppikotkia, kerääntyen nipistelemään ja kyräilemään silmät kiiluen ahnaasti heikoimpia.

Kun kasvoin isoksi, aloin pikkuhiljaa hyväksymään itseni. Sain rakkautta ja hyväksyntää, sain kavereita, sain positiivisia kokemuksia, sain elämänviisautta, opin asioita, matkustin, hankin koiran, tein taidetta, kävin kouluissa, kävin töissä, näin asioita, koin asioita, tunsin onnellisuutta.

Tietenkin aikuisuus ei tule täysin ilman kääntöpuolta. Mutta se on ihan toinen aihe, jota en aio käsitellä nyt. Nyt aion fiilistellä sitä, että olen selvinnyt teini-iästä hengissä.

Prideillä tunsin sen yhteyden, rakkauden ja hyvän mielen, joka yhdisti meitä kaikkia outolintuja. Paula Koivuniemen "Aikuisen naisen" kertosäe sai täysin uuden merkityksen, kun sateenkaareen verhoutunut väkijoukko lauloi sitä täyttä kurkkua. Muutos on tapahtumassa, sen voin luvata. Kaikki muuttuu vielä paremmaksi.

Loppuun vielä nolo selfie mun herkullisista pallosaparoista! Eiks ookin söpöt!

Vaatteita, asusteita ja sateenkaariylpeyttä

Päivän asuste: Koira. Hiiteen Paris Hilton ja laukkuunmenevät chihuahuat, nyt ulkoilutetaan ranskanbulldoggia. Tää on myös salakähmäinen "päivän asu"-postaus, kun oli niin kivat vaatteet mielestäni.

 Kattokaa nyt miten sulonen toinen on ♥

Löysin Kallion pihakirpputorilta paljon ihania tavaroita, mm. Ylemmissä kuvissa näkyvän kivan mustan laukun, ja myös alemmassa kuvassa esiintyvän ihanan sydänlaukun! Kaverini sanoi, että ei pysty kuvittelemaan kellekään muulle tuota laukkua käyttöön kuin minulle :D (Kuvassa myös mun naamiokoru, jonka ketjua vihdoin sain aikaiseksi lyhentää)

Yllä olevassa kuvassa vilkkuu muuten myös Tom Waits-paita, jonka tilaamisesta puhuin muutama merkintä taaksepäin. Tässä parempi kuva siitä, jota ei ole vain tullut julkaistua:

Kun tämä on kerran tällainen semirandom merkintä, niin isken tähän nyt tämänkin: Eli mitä tapahtuu, kun käyttää hennattuihin hiuksiin KC color mask-värihuuhtelua? Ihan hyvin se kieltämättä tarttui, olisin odottanut hienovaraisempaa tulosta. Mutta niin vaan kävi, että punaiseen päädyin takaisin. Punainen tukka on ihanin. Aah.

Ai mutta sitten vielä kuvia Helsinki Pride 2011-tapahtumasta! En jaksanut koko ajan hillua kameran kanssa, mutta koskettavimmasta järjestäytyneestä ryhmästä marssilla piti ottaa kuva. Heillä oli "Marching for those who can't"-banderolli, ja he marssivat viharikosten uhrien puolesta. Jokaisella osaanottajalla oli musta teippi suun edessä ja tummat vaatteet, ja he kantoivat mustaa hauta-arkkua, jonka päällä oli ruusu. Vähän meinasi itkettää siinä vaiheessa, varsinkin kun oli muutenkin tunteet hieman pinnassa kaikesta tuosta ylitsepursuavasta marssiväestä, mutta nielin kyyneleeni ja tallensin heidät kameralle.

 Löysin sieltä Kallion pihakirppikseltä myös tuon ihanan korun (joka kilisee koko ajan ei-niin-ihanasti) ja tuon söpön paidan! Aaaa! Kirpputorit on liian kivoja!