kesäkuuta 08, 2014

Luonto vyöryy ylitseni



Tykkään ottaa paljon luontokuvia. Rakastan pieniä yksityiskohtia, kastehelmiä, kukan terälehtiä, luonnon omia muodostelmia. Luontokuvien ottaminen on suorastaan terapiaa minulle, mutta olen tullut siihen lopputulokseen, että harvoja kiinnostaa katsoa muiden ottamia luontokuvia. Ihmiset tapaavat monesti etsiä alitajuisesti kuvista ihmis- tai eläinhahmoja, pelkkä staattinen luonto ei herätä tarpeeksi kiinnostusta. Siksi kovalevylleni onkin päätynyt pölyttymään satoja luontokuvia, joille en keksi käyttöä.

Toinen mielenkiintoinen asia on siluetit. Siluettien avulla voi tehdä illuusioita, esittää varjoteatteria, nähdä asiat eri tavalla kuin yleensä. Mitä tapahtuu, kun yhdistää siluetit ja luontokuvat digitaalisen tuplavalotuksen avulla?



Syntyy uusia ulottuvuuksia. Näen lävitseni; sisusteni puhkeavan kukkaan ja ihoni helmeilevän. Tunnen kosteiden ruohojen kiertyvän ranteideni ympärille, ja hiusteni valuvan sadetta.


 






Näen suonissani oksia ja havunneulasia, näen kuinka vereni muuttuu paksuksi mahlaksi ja luuni nuoriksi oksiksi, niveleni varvuiksi ja sormeni silmuiksi. Kasvoni ovat kohti taivasta, jäseneni ovat puuta, jalkani ovat syvällä mullassa.







Katselen, kuinka luonto vyöryy ylitseni hyökyaaltona, liimautuu päälleni ja kulkeutuu keuhkoihini. Ja hengitän, näen, ja tunnen.



Translation:

I like to photograph nature. It's like therapy to me; but I have noticed, that I never use my nature photographs anywhere, since it seems that people don't find nature photography very interesting. That's why my hard drive is full of never-used nature photographs. 

I also find silhouettes interesting. They are a great way to express things and feelings differently. What happens when you combine these two things, nature photography and silhouettes via digital double exposure? 

I feel new dimentions forming. I can see through myself; my insides blooming and my skin sparkling with dew. Tall grass wrapping around my wrists and water dripping from my hair. 

I can see my veins transforming into sprigs, and my blood becoming thick with sap. My bones become branches and my fingers start blooming. My face to the sky, my body turning to wood, my feet buried deep into the fertile soil.

I watch as the nature wooshes all over me, sticking onto me, drifting into my lungs. And i breathe, and I watch, and I feel.

21 kommenttia:

  1. Oooo, on kyllä upeita, inspiroivia kuvia! Monet tuntuu tosiaan pitävän pelkkiä luontokuvia jotenkin tylsinä, mutta sellasiks ei kyllä voi noita silueteilla varustettuja kuvia sanoo. Huikeita. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja syvä kumarrus! :> Olen siis onnistunut tehtävässäni. *Ajaa batmobilella auringonlaskuun*

      Poista
  2. Ei voi muuta sanoo ku vau...! Ihan täydellisiä kuvia <3

    VastaaPoista
  3. Vau miten upeita kuvia. :3 Tosi mystisiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onhan ne vähän kieltämättä mystisiä:>

      Poista
  4. Superkaunis postaus!

    Tottahan se on, että useimmiten on vähän puuduttavaa katsoa tonneittain toisen ihmisen ottamia luontokuvia. Tällaisia kuitenkin katselee enemmän kuin mielellään! Piti jokaisen kuvan kohdalla pysähtyä ja päästää muutama ihastunut huokaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset:>

      Olen iloinen, että pääsin käyttämään luontokuviani sillä tavalla, että ne herättävät jonkinlaisia (ilmeisesti vahvojakin, iih!) tuntemuksia porukassa. Olen otettu:>

      Poista
  5. Näin eri tekniikan taiteilijana (joka kuitenkin harrastaa valokuvausta) pakko kommentoida, että taitoa ja persoonallisuutta kuvistasi löytyy. Hyvin kauniit, eläväiset värit. Niissä on yksi iso syy sille, miksi seuraan blogiasi. Jatka samaa rataa, ja itse katselisin mieluusti lisääkin taidettasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, arvostan paljon kommenttiasi ja saan siitä voimaa ja motivaatiota jatkaa polullani:) Minkä tekniikan taiteilija siellä kirjoittelee?

      Poista
    2. Lähinnä noiden klassisten tekniikoiden taiteilija, eli mm. maalauksen ja piirtämisen. Valokuvausta olen käyttänyt lähinnä siinä tukena ja omaksi iloksi muutenkin, mutta ihailen kyllä suuresti valokuvaajia ja valokuvataidetta.

      Poista
    3. Okei! :) Valokuvaus on kyllä todella hieno tapa kehittää myös piirtämisen ja maalaamisen taitoja, itsekin käytän paljon juurikin referenssikuvia ja saatan vaikka valokuvata omaa kättäni nähdäkseni miten se toimii. :D

      Poista
  6. Niin taianomaisia, ehdotonta parhaimmistoa mitä oon double exposure -osastolla nähnyt! Tajusin varmaan vasta pari vuotta sitten, että mun kamerassa on joku double exposure -toiminto, mutten oo vieläkään opetellut käyttämään sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aaah ihanaa kiitos <3 Tiedät miten paljon arvostan mielipidettäsi!
      Oho. Siis D40:ssä? Miksköhän mäkään en ole huomannut? :D

      Poista
    2. Miten ihanaa olla taas aktiivinen blogimaailmassa, niin pääsen sinunkin blogiasi lukemaan säännöllisesti. *.*
      Umm no siis mulla on D60, en oo varma onko tota ominaisuutta sit aiemmassa versiossa. Ja en kyllä enää löytänyt sitä omastanikaan, vaik ihan varmasti joskus oon sellaisia ottanut, apua. D:

      Poista
  7. Vau. Mykistyin ihan. Mielettömiä kuvia! Ihan piti pysähtyä katselemaan jokaista!

    VastaaPoista
  8. Upeita kuvia, todella mystisiä!!^_^ olet hurjan taitava!!^_^

    VastaaPoista