Teetä ja sympatiaa

En ole ikinä ennen hirveästi välittänyt teestä. Kokemukseni olivat aika suppeat; tuli välillä maistettua jotain kaapissa lojunutta nahistunutta halpaa pussiteetä ja todettua, ettei se ole ollenkaan mun juttu. Mennessäni kahvilaan töihin, tuntui että hyvänä työntekijänä pitäisi varmaan laajentaa mukavuusaluettaan teihin ("tee"n taivutusmuodot ovat aina omituisia :D) kun niitä kerran tarjoilen. Lisäksi olen aina ihannoinut teen "tunnelmaa", höyryävää kupposta esim. sateisena päivänä kirjan ääressä. Pehmeä laskuni alkoi erilaisilla infuusioilla, jotka eivät ole teitä laisinkaan, rakastuin myymäämme "forest blend"-marjahaudukkeeseen, jossa oli mm. metsämarjoja ja kukkia. Siitä siirryin varovasti valkoiseen teehen, mutta musta ja vihreä tee olivat vieläkin jyrkkä no-no.

Eräänä päivänä kävin söpöäkin söpömmässä teekaupassa Ouncessa (fredrikinkatu 55, jos jotakuta kiinnostaa) ja ostin ensimmäisen vihreän teeni. Sen piti tietenkin olla kookoksinen, sillä alan muuttumaan pikkuhiljaa crazy coconut ladyksi. Kaikki, minkä voi saada kookoksisena, tulee hankkia kookoksisena. Päädyin siis Aarresaari-sekoitukseen, jossa oli vihreää teetä, kookosta ja mystisiä sinisiä kukkia.

Ounce oli todella positiivinen yllätys, ihana, tunnelmallinen putiikki, jonka hyllyt tursusivat mielikuvitusta kutkuttavasti nimettyjä lasisia teepurkkeja, myyjä kirjoitti pusseihin musteella nimet, ja kertoi kaikista teistä tosi asiantuntevasti. Hyllyillä notkui monia kummallisia teelajeja, joista tällainen maallikko ei ole kuullutkaan. Olisin mielelläni nuuskinut kaikkia lajeja ja kysellyt hirmuisesti, mutta juuri sillä hetkellä kun kävimme, taisi olla vähän ruuhkaisampi aika enkä kehdannut pidätellä myyjää kovinkaan kauaa.

Samalla shoppailukerralla ostin myös "punnitse&säästä":stä sokeroituja hibiscuksen kukkia, kookospaloja ja kookos-mustaa teetä. Kaikki ne sopivat teehetkeen täydellisesti. Hibiscuksen kukat ostin puhtaasti vain niiden omituisen ulkonäön takia. Herkullisia olivat.

Juhannusta edeltävänä yönä koin piristävän insomniakohtauksen, valvoen niin myöhään, että oli jo aikaista. Aamuyön sarastustunteina lähdin ulos kuvaamaan aamukastetta, ja se kannatti; tällaisia asioita toivoin tekeväni kesälomallani enemmän. No, kerraksi jäi, mutta se kerta oli kyllä palkitseva. Oli satanut koko yön, mutta aurinko valaisi kasteen ensimmäisillä säteillään:

Sateenkaariseittiä

Aamukaste ruoholla

Pikku nuput

Toukat

 Kuvaushetkellä en huomannut, mutta koneelta katsellessani tajusin kuvanneeni kahden (ja puolen?) toukan herkkää hetkeä. Syleilyä seitin suojissa, turvassa lankojen takana muun maailman katseilta... PAITSI MEERIN. Dun dun duuun!

Toivottavasti tämä merkintä ei ollut kovin tylsä, vaikka olikin aika pitkä eikä sisältänyt muuta kuin luontokuvia ja teehöpinää. Joskus minulta toivottiin tekstipainotteisempia merkintöjä, joten täältä pesi. Mikä on sinun suhtautumisesti teehen? Mikä on lempiteesi, entä inhokkisi? Oletko käynyt Ouncessa? Jos olet, minkälaista teetä ostit?

 Translation:

I have never liked tea much. That is, until I tasted Ounce's lovely teas. Before tasting them I always thought that tea was supposed to taste like the bad teas I had tasted before. Well that's not the case! My journey towards tea drinking started with berry infusions; the coffeehouse I work in had a tasty "forest blend" infusion I loved. 

Last week I visited Ounce, a tea shop that had the atmosphere of an old, maybe victorian shop, with dark wood shelves stuffed with glass jars that had lovely and imagination-tickling names like "Alice in wonderland", "Lolita" or "Treasure Island". I ended up buying the last-mentioned Treasure Island green tea, because it had coconut and some blue flower petals. I have surrounded myself with coconut things; If you can get something with coconut flavour/scent, that's what you have to buy. 

The shop, as I mentioned, was lovely; I had to restrain myself from smelling all the teas and asking all the questions, because line started to form behind me... A shame, the shopkeeper seemed really nice and helpful and seemed to know... like, everything about tea :D

I also tried sugared hibiscus flowers from "Punnitse&Säästä", they were strange-looking but delicious.

In Finland, it's midsummer, so the nights are very short and light. One night, around sunrise, I went outside and photographed the amazing morning dew. I also accidentally photographed two silkworms' precious moment inside the rainbow-colored web. They thought they were invisible from the outside world... Then I came and ruined everything.