kesäkuuta 21, 2014

Teetä ja sympatiaa


En ole ikinä ennen hirveästi välittänyt teestä. Kokemukseni olivat aika suppeat; tuli välillä maistettua jotain kaapissa lojunutta nahistunutta halpaa pussiteetä ja todettua, ettei se ole ollenkaan mun juttu. Mennessäni kahvilaan töihin, tuntui että hyvänä työntekijänä pitäisi varmaan laajentaa mukavuusaluettaan teihin ("tee"n taivutusmuodot ovat aina omituisia :D) kun niitä kerran tarjoilen. Lisäksi olen aina ihannoinut teen "tunnelmaa", höyryävää kupposta esim. sateisena päivänä kirjan ääressä. Pehmeä laskuni alkoi erilaisilla infuusioilla, jotka eivät ole teitä laisinkaan, rakastuin myymäämme "forest blend"-marjahaudukkeeseen, jossa oli mm. metsämarjoja ja kukkia. Siitä siirryin varovasti valkoiseen teehen, mutta musta ja vihreä tee olivat vieläkin jyrkkä no-no.

Eräänä päivänä kävin söpöäkin söpömmässä teekaupassa Ouncessa (fredrikinkatu 55, jos jotakuta kiinnostaa) ja ostin ensimmäisen vihreän teeni. Sen piti tietenkin olla kookoksinen, sillä alan muuttumaan pikkuhiljaa crazy coconut ladyksi. Kaikki, minkä voi saada kookoksisena, tulee hankkia kookoksisena. Päädyin siis Aarresaari-sekoitukseen, jossa oli vihreää teetä, kookosta ja mystisiä sinisiä kukkia.


Ounce oli todella positiivinen yllätys, ihana, tunnelmallinen putiikki, jonka hyllyt tursusivat mielikuvitusta kutkuttavasti nimettyjä lasisia teepurkkeja, myyjä kirjoitti pusseihin musteella nimet, ja kertoi kaikista teistä tosi asiantuntevasti. Hyllyillä notkui monia kummallisia teelajeja, joista tällainen maallikko ei ole kuullutkaan. Olisin mielelläni nuuskinut kaikkia lajeja ja kysellyt hirmuisesti, mutta juuri sillä hetkellä kun kävimme, taisi olla vähän ruuhkaisampi aika enkä kehdannut pidätellä myyjää kovinkaan kauaa.

Samalla shoppailukerralla ostin myös "punnitse&säästä":stä sokeroituja hibiscuksen kukkia, kookospaloja ja kookos-mustaa teetä. Kaikki ne sopivat teehetkeen täydellisesti. Hibiscuksen kukat ostin puhtaasti vain niiden omituisen ulkonäön takia. Herkullisia olivat.


Juhannusta edeltävänä yönä koin piristävän insomniakohtauksen, valvoen niin myöhään, että oli jo aikaista. Aamuyön sarastustunteina lähdin ulos kuvaamaan aamukastetta, ja se kannatti; tällaisia asioita toivoin tekeväni kesälomallani enemmän. No, kerraksi jäi, mutta se kerta oli kyllä palkitseva. Oli satanut koko yön, mutta aurinko valaisi kasteen ensimmäisillä säteillään:

Sateenkaariseittiä
Aamukaste ruoholla

Pikku nuput
Toukat

 Kuvaushetkellä en huomannut, mutta koneelta katsellessani tajusin kuvanneeni kahden (ja puolen?) toukan herkkää hetkeä. Syleilyä seitin suojissa, turvassa lankojen takana muun maailman katseilta... PAITSI MEERIN. Dun dun duuun!

Toivottavasti tämä merkintä ei ollut kovin tylsä, vaikka olikin aika pitkä eikä sisältänyt muuta kuin luontokuvia ja teehöpinää. Joskus minulta toivottiin tekstipainotteisempia merkintöjä, joten täältä pesi. Mikä on sinun suhtautumisesti teehen? Mikä on lempiteesi, entä inhokkisi? Oletko käynyt Ouncessa? Jos olet, minkälaista teetä ostit?


 Translation:

I have never liked tea much. That is, until I tasted Ounce's lovely teas. Before tasting them I always thought that tea was supposed to taste like the bad teas I had tasted before. Well that's not the case! My journey towards tea drinking started with berry infusions; the coffeehouse I work in had a tasty "forest blend" infusion I loved. 

Last week I visited Ounce, a tea shop that had the atmosphere of an old, maybe victorian shop, with dark wood shelves stuffed with glass jars that had lovely and imagination-tickling names like "Alice in wonderland", "Lolita" or "Treasure Island". I ended up buying the last-mentioned Treasure Island green tea, because it had coconut and some blue flower petals. I have surrounded myself with coconut things; If you can get something with coconut flavour/scent, that's what you have to buy. 

The shop, as I mentioned, was lovely; I had to restrain myself from smelling all the teas and asking all the questions, because line started to form behind me... A shame, the shopkeeper seemed really nice and helpful and seemed to know... like, everything about tea :D

I also tried sugared hibiscus flowers from "Punnitse&Säästä", they were strange-looking but delicious.

In Finland, it's midsummer, so the nights are very short and light. One night, around sunrise, I went outside and photographed the amazing morning dew. I also accidentally photographed two silkworms' precious moment inside the rainbow-colored web. They thought they were invisible from the outside world... Then I came and ruined everything.

10 kommenttia:

  1. OU MAI KAAAD ihana tommonen teekauppa ;__; Niillä näyttää olevan pieni nettipuotikin :o

    Mä kans pitkän aikaa kammoksuin teetä ku se oli niin pahaa. Hyi. Mut sitten Punnitse&Säästä pelasti : D Löysin Clipperin valkoiset teet ja ne on ihan rakkautta, ah <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. JOoooo! Niinpä! Tosin nettipuoti on kyllä se viimeinen oljenkorsi, kun niin paljon siitä tunnelmasta välittyy nimenomaan kaupassa paikan päällä asioidessa!

      Clipperillä on sellaista piparminttu-valkoista teetä, se on tosi hyvää!

      Poista
  2. The Ouncen teet on puhdasta parhautta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin onnnn <3 Mikä sun lemppari on ja miksi?

      Poista
  3. Mulla menee yli hilseen aina kun joku sanoo, ettei pidä teestä. :D Se on niin vieras ajatus tällaiselle teellä kasvaneelle otukselle. Pikkuisena jo, kun broidi veteli supersokeroituja kaakaoita mä istuin teekuppi kourassa tyytyväisenä. Eri teelajikkeilla, -merkeillä ja -mauilla on hirmuista tunnearvoa, koska oon juonut niitä paljon eri elämänvaiheissa – esim. Celestial Seasonsin Sleepy Time Tea muistuttaa mua yläasteaikoina faijan kanssa backgammonnia pelaten vietetyistä illoista, ja The Ounces Teelordi maistuu vuoden 2011 syksyltä. Ja Earl Grey ei ikinä kyllästytä. Kaikki menee, musta ja vihreä, valkoinen ja keltainen, kiinalaiset erikoisuudet, yrttihaudukkeet, rooibos ja mate... Kaikki lisukkeetkin oon kokeillut, sokereista hilloihin ja maidosta sitruunaan, litsihedelmistä hunajaan ja teeleipien leipominen on mun erikoisalaa! Omistan myös surullisenkuuluisan valtavan kokoelman teekannuja ja -astiastoja.

    Kaikesta teeinnostani huolimatta en oo erityinen elitisti :,D Joskus oon sellaisten kanssa jutellut, ja vaikka hifistelemällä jotain hienoimpia mahdollisia kiinalaisia teelaatuja varmasti saakin irti tiettyjä hienovaraisuuksia, niin mä kyllä kelpuutan kaiken haudutettavan juoman valtavan kirjon, mustankin teen, ja paremmat pussiteet. Yellow Labelia en ehkä jois, enkä yleensäkään niitä sellasia halvimpia pienipussisia pussiteitä, mutta aika moni tee kyllä maittaa.

    Ja hurraan aina sydämessäni kun joku kääntyy teenjuojaksi!

    Kannattaa muuten joskus myös jäädä The Ouncen liikkeeseen teelle, kun siellä ei ole ruuhkaa – se tunnelma on suorastaan uskomaton. :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah ihanaa, ihana teeotus oot! Hennotko paljastaa jonkun ihanan yleispätevän teeleipäreseptin? Vaikka jonkun makean? Tai kerro nyt samalla suolainenkin :) Ja mikä on sun lempiteekannu?

      Mä huomaan että teessä mulle tärkeetä on just se tunnelma ja ulkonäkökin, just joku "lätkäise yellow label-pussi liian kuumaan veteen"-ajatus kuulostaa vaan ihan yhtä kauheelta ku R-kioskikahvi. :D Mutta en kyllä sanoisi itseäni elitistiksi, vastahan mä möngin ensiaskeliani teen tiellä. Ehkä olen vain... Valikoiva ;)

      Poista
    2. Tää on hyvä resepti! http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/60398/Skonssit/
      Kuva on ihan kamala mutta noista tulee oivallisia. Musta skonssien itsessään ei tarvitse olla makeita, kun niihin voi halutessaan laittaa esim. marmeladia väliin. Ja tärkein on se nyppimällä saatu muruinen koostumus.

      Mun lempikannut on sellainen pyöreä lasinen kannu ja Arabian tummanvihree Kilta! Jälkimmäinen pitkälti kokonsa takia. :D

      Poista
    3. Nam! Pitää kokeilla tota :)

      Poista
  4. Mä en myöskään ole mikään teenjuoja, sillontällön tulee juotua ihan vaan noita marketin teitä, tai sitten itse kuivattua piparminttua tai siankärsämöä teenä. Kyllä mä aina etenkin syksyisin yritän kunnostautua teenjuojana, koska se kuuluu siihen ihanaan syystunnelmaan ;) Tuommosessa teekaupassa olis kyllä hieno käydä, tai ylipäänsä siirtyä siitä markettiteestä johonkin parempaan.
    Miten muuten tota hibiscusta kuuluu käyttää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piparminttu hyvee! Ja nimenomaan, se tunnelma on kaiken a ja o! :D
      Siis toi hibiscus noissa kuvissa on vaan sellanen snacksi, että sen voi syödä tollasenaan. Mut aika monessa maustetussa teessä on hibiscusta, se on vähän sellanen hedelmäisen kukkanen maku :)

      Poista