lokakuuta 18, 2015

Hemmotteluilta ilman karvanpoistoa

 (Disclaimer lisätty 20.10.2915 väärinkäsitysten välttämiseksi: En millään muotoa ole karvanpoistoa vastaan, vaikka Veet:ille piruilenkin. Jokaisen oikeus on tehdä omalla kehollaan mitä tahtoo! :) Olen lähinnä vastaan yhteiskunnallisia paineita, jonka mukaan naisten tulee olla karvattomia ja sileitä ja kaikki muu on "ällöä" tai "epähygieenistä".)

 Moni teistä on varmaankin törmännyt karvanpoistomerkki Veet:in onnettomiin some-kampanjoihin, jossa vartalokarvoituksen tuskallinen irtikiskominen yritetään brändätä itsensä hemmotteluksi. Itse en näe karvanpoistotököteillä läträämisessä mitään hemmottelua. Enemmän hemmottelua mielestäni syksyn viiletessä on kasvatella itselleen niitä villahousuja talven varalle.

Tässäpä kuitenkin oma käsitykseni "me-time"-hemmotteluillasta; Tein jopa ihan muistilistan, koska olen niin lahopäinen. Huomasin illan aikana kärsiväni Pinterest-syndroomasta, sillä kaikesta tuli 10 x ihanampaa, kun sen a) laittoi lasipurkkiin tai b) sommitteli ja c) otti siitä edustavan kuvan.

Olen Meeri ja screenshotin sijaan otan kännykällä kuvan näytöstä!


Olen pitkään etsiskellyt jotain hyvää vegaanista juustonkorviketta. Meidän lähikauppaan tuli valikoimiin tällaista violife-valmistetta, joka oli paras löytö tyyliin ikinä. Tein sen kanssa tällaisia bruschetta-tyylisiä lämpimiä leipiä:

Murskasin 2 valkosipulin kynttä oliiviöljyyn, ja rouhin suolaa ja pippuria sekaan. Sivelin moniviljapatongin viipaleita öljyseoksella molemmin puolin ja paistoin pannulla ruskeaksi. Laitoin päälle viipaleen violifea, kirsikkatomaattia ja basilikanlehtiä. Tosi helppoa ja herkullista. Eikä siinä ole mitään eläinperäistä! En ole vegaani, mutta tämän vuoden aikana olen ensinnäkin ollut kasvissyöjä, ja toisekseen tehnyt koko ajan enemmän ja enemmän vegaanisia valintoja, vähentänyt mm. maidon ja maitotuotteiden kulutustani roimasti. No, koko kasvisruokajuttu vaatisi ehkä oman merkintänsä vielä jonain päivänä, mutta tämä ei ole se päivä.




Olen "perinyt" äidiltäni sellaisen lievän pakkomielteen jääpaloja kohtaan. Niitä pitää olla ja paljon. Sitten ne kilisevät lasissa ihanasti :D Pienenä aina nauroin äidin jääpalafiilistelylle, mutta joissain asioissa sitä kai vaan alkaa muistuttamaan vanhempiaan. Nyt se on ultimaattinen hemmotteluele, kun lataa lasin täyteen jääpaloja.


Hemmotteluiltaan kuuluu tietysti skumppaa, suklaata & kynttilöitä... Kynttilät tuoksuivat kanelilta ja piparkakuilta. Pinterest-syndrooman huonoja puolia: Kun huomaat laittaneesi suklaat lasipurkkiin, josta et saa ronkittua mitään vastalakatuilla kynsillä pilaamatta niitä.


Okei, tää kynsienlakkausjuttu ei ole ehkä niin iso juttu muille kuin mulle, mutta ravintola-alalla ei kynsiä saisi lakata. En enää työskentele kahvilassa, se on nyt lopullisesti ohi, joten esimerkiksi korvisten pitäminen ja kynsien lakkaaminen pitkästä aikaa tuntuu ihanan vapauttavalta. Täytyy kyllä myöntää, että parin vuoden kynsilakattomuus on tehnyt ihan oikeasti hyvää, kynteni ovat voineet tänä aikana mielettömän hyvin.

Vaan "naisten hemmotteluilta"-kliseet eivät siihen loppuneet, seuraavaksi oli kasvonaamion vuoro. Tein oikeastaan vain kuorinnan sellaisella Lushin taivaallisen tuoksuisella "You Snap The Whip"-kuorintapalalla. Se olisi kai oikeasti vartalolle, mutta se tuntuu kasvoilla niin ihanalta, kun se oikein sulaa iholle.





#hashtag nomakeup


Mukavuuden maksimoi puhtaat pyyhkeet, puhtaat petivaatteet ja mukava oloasu. (Se ei ollut puhdas koska onnistuin tahrimaan sen suklaalla ja leivänmurusilla.) Sitten on ihana mönkiä sänkyyn ja pelata!


Hankin Nicon kanssa puoliksi uuden Playstation 4:n, ja Fallout 4:n julkaisua odotellessa ostin siihen peliksi Goat Simulatorin! Se on päättömin ja hulvattomin peli, jota olen aikoihin pelannut. Siinä kirjaimellisesti saa pisteitä perseilystä ja paikkojen tuhoamisesta. Se glitchaa erittäin paljon ja siinä on hulvattomat fysiikat. Tavallaan se glitchaussekoilu ja sen synnyttämät oudot tilanteet on jopa aika oleellinen osa sitä peliä.

Tässä pieni klippi pelaamisestani, mulla oli käytössä sellainen "goatborn"-huuto, jonka voimalla kaikki lentää huitsin nevadaan.


Sitten kävi jotain, ja onnistuin saamaan aikaan supercreepyn glitchin, kun nuolin viemärissä turtles-pukuista henkilöä; vuohi alkoi venymään ja sinkoutui läpi seinien ja läpi koko maailman ja... En tiedä. Kaiken ylle jäi vielä leijumaan tuollainen karmiva viemäri-ambientti!


Mulla ei ole pitkään aikaan ollut niin hauskaa pelatessa, kun Goat Simulatorin kanssa. Sitä voisi periaatteessa ajatella vähän kuin Tony Hawk-pelinä, mutta vain vuohella pelattuna, ja paljon sekopäisempänä ja tuho- ja kaaosorientoituneempana. Haluan päästä vielä pelaamaan tuota kavereiden ja rakkaiden kanssa, siitä riittää riemua niin paljon ja haluan jakaa sitä.


Oliko se vähän huijausta että sanoin illan olevan täysin vailla karvanpoistoa? Leikkasin nimittäin hiusteni latvoja kyllä. Pää tuntuu taas kevyemmältä ja hauraat latvat ovat poissa.

Ihan yömyöhään tein vielä kuorinnan huulille (tosi turha, mutta ihana rituaali; Bubblegum-kuorinta on kirjaimellisesti sokeria ja hyväntuoksuisia öljyjä, joka hierotaan huulille) ja join iltapalaksi kanelikaakaota kermavaahdolla. Kaiken tämän jälkeen uni maistui, ja näin unta Goat Simulatorista. Niin käy lähes poikkeuksetta, kun olen aloittanut uuden pelin pelaamisen.



 Olisi kiva kuulla, mitä teidän hemmotteluiltaanne kuuluu, tai jopa nähdä blogipostauksia aiheesta. Minun hemmotteluiltaani kuului dokumentointi oleellisena osana; tykkään vain hirveästi tallentaa hyviä muistoja kuvien muodossa. Pinterest-syndrooma jyllää.


 Translation:


Veet Finland has arranged an infamously bad social media campaign, that tries to associate body hair removal with luxury, pampering and "me-time". I personally can't see the luxury in painfully ripping out chunks of body hair.

But here is my take on a luxurious pampering night; I even made a list so I would remember everything. The last one is "BODY HAIR IS TO BE LEFT UNTOUCHED". 

First, I made vegan bruschettas; I found a cheese substitute that finally tastes like the real deal. It's called Violife, and I'm in love with it already! 

I crushed garlic, salt and pepper into olive oil, and generously dabbed slices of baguette with the mix. I fried the slices on a pan, added slices of Violife, cherry tomato and basil leaves. So easy and delicious! 

Next it was time for some sparkling wine, pink rhubarb frizzer, and painting my nails pearly pink! The nail polish may not seem like a big deal for some, but for me it was; when working at a café of a restaurant, one is not allowed to wear nailpolish or earrings. I have quit working at a café for good now, so I'm allowed to do those things again! I have to say though, my nails have never been in better condition than the time I didn't paint them in two years.

After a good scrubbing with the body butter "You Snap The Whip" by Lush, I pampered myself with the most ridiculous game in a while: Goat Simulator. It is a game where you literally get points from fucking shit up. The physics are hilarious and they result in the funniest glitches. I made two videos of me playing the Goat Simulator: The first one is me Fus-Ro-Dah:ing Deadmau5 audience in slow motion, and the second one is a weird glitch that started with me licking a turtle-person in a sewer... The goat flung across the world and started glitching in the sky. It's a wonderful game! Still waiting for Fallout 4, though... Soon!

At night I exfoliated my lips with Lush's "Bubblegum" lip scrub that is literally sugar and oils. It smells wondrously delicious. Then I made a cup of cinnamon hot chocolate. I then went to bed and dreamt of Goat Simulator.

I would like to hear about your pampering nights, or even see blog posts about them! It was an essential part of my night to document it, I just love taking cute photos about cute stuff. I suffer from Pinterest Syndrome.

lokakuuta 12, 2015

Syksyn punaa


DIY-kärpänen se aina välillä pureskelee minua, ja tällä kertaa sen purema aiheutti vaatteidentuunausmanian. Yksi tuunaamistani vaatekappaleista oli tämä musta perushame, joka sai ensin kloriittikylvyn, ja sitten purppuraista tekstiiliväriä pintaansa.

Lainaillaan söpösti Saaran kanssa toisillemme vaatekappaleita, erästä paitaa vastaan sain lainaan tuon mahtavan pentagrammimaisen harnessin. 

Olen hiuksiini tyytyväisempi kuin pitkään aikaan, kun olen alkanut värjäämään sitä tuolla lailla liukuvasti munakoisonvioletista tyvestä punaisiin latvoihin. Hiukset näyttävät jotenkin paljon elävämmiltä ja enemmän "minunlaisilta"; nyt sitä katsoo kauhulla menneisyyden kuvia, joista muistaa että olen viilettänyt vuosikausia ihan omituisen oranssilla kuontalolla.
"Peekaboo!" Sanovat ihastuttavat sukkikseni.
 Syksy on tuonut mukanaan omituisen oireen; kärsin yhtäkkiä ihan jäätävästä unettomuudesta. En voi hyvällä tahdollakaan sanoa, että unitottumukseni olisivat ennen tätä olleet terveet ja puhtoiset, mutta lokakuun alusta lähtien olen joko ollut kykenemätön saamaan unta iltaisin, tai sitten herännyt aamuyöllä pyöriäkseni sängyssä äkäisenä sarastukseen asti. 

Minulla on epäilykseni; Samoihin aikoihin aloin juomaan robustapitoisempaa kahvia kuin ennen, sekä löysin Yukin kautta subredditin "Let's not meet", jonka kertomuksia olen ahminut aamuyön tunteihin ja sitten tutissut adrenaliinipäissäni varjoja kavahdellen. En kovin helposti säiky paranormaalia, mutta oikeat ihmiset sairaimmillaan pystyvät kammottavuuksiin, jotka saavat niskakarvat pystyyn ja sydämen sykkyrälle, ja siksi ehkä tuo hyytävistä tosielämän kohtaamisista kertova subreddit kolahti niin kovaa.



Translation:

I had a DIY fever! One of the items I DIY'd was this black skirt. First it had a chlorite bath and afterwards I dyed it red. 

We are borrowing clothes to each other with Saara, cute! I got this pentagram harness from her.

I'm happy with my hair, I have started dip-dyeing it subtly. From eggplant roots to bright red ends, I find it very "me".

Lately I've been sleeping really poorly. Either I can't go to sleep, or I wake up at the wee hours. I suspect it has something to do with changing my coffee to a mix with more robusta beans, or the subreddit "Let's not meet" I found via Yuki's blog recently that has kept me up with horrible stories of creepy real life encounters.

lokakuuta 08, 2015

Summoning & Levitating


Toimin pitkästä aikaa itse sekä kuvaajana, että mallina niin, että olin lopputulokseen tyytyväinen. Asiaan auttoi irtosalama (sillä kotini valaistus on valokuvauksen kannalta karsea) ja jonkinlainen idea.

Taikurit eivät tunnetusti koskaan paljasta temppujaan, mutta minä olenkin Meeri enkä taikuri, joten voin kertoa, että roikotin kalloa ompelulangasta, joka oli kiedottu sormieni ympärille, ja jälkikäsittelin photoshopissa langan pois. Enpä tiedä, yllättyikö kovinkaan moni tästä kikasta, mutta ajattelin kertoa silti. Jos se vaikka inspiroisi jotakuta. Levitointikuvat ovat todella ihania mielestäni, ja tämä on yksi tapa toteuttaa sellainen.



Ajattelin, että kokoan tähän alle näitä muitakin levitointi/lentoonlähtökuvia, joita arkistojen uumenista löytyy. Kaksi ylempää on ottanut Nico, ja alimman Saara.




Elämäni hirvein minusta otettu kuva on myös tällainen hyppy"levitointi"kuva, jossa painovoima, ponnistusilme ja vauhti tekee jotain todella omituista kasvoilleni, niin että nyt tiedän, miltä tulen näyttämään, jos vanhenen tosi raadollisella tavalla. Mutta sen kuvan näytän vain harvoille ja valituille :D

Translation:

It's been a while since I modelled for myself and was happy with the results. It helped to have a separate flash (because usually my home has the most unflattering lighting for photographs) and a neat idea; the levitating skull.

I'm fond of levitating pictures, as you may have noticed. In this post I gathered my old "levitation" photos with the new ones with the skull. The skull photos had a thin string from my fingers to the skull, and I simply photoshopped the string away. A true magician never reveals their secrets, but I'm just Meeri, not a true magician.

lokakuuta 01, 2015

Lokakuufiilistelyä paskakupposen äärellä

Tiedä häntä, johtuuko tämä yhtäkkinen onnentunne hyvästä kahvista, lokakuun (Halloweenkuukauden!!!) alkamisesta, pikkuhiljaa helpottuneesta elämäntilanteesta, vai kaikista yhtä aikaa, mutta tänään on ollut niin onnellinen olo että tuntuu kuin halkeaisi.

 Kuuntelen Ghostbustersien, Beetlejuicen ja Addams Familyn tunnaria, Thrilleriä ja Monster Mashia, juon piparkakku-makusiirapilla maustettua Caffe Paskàa, ja tapailen Thrillerin tanssiaskelia ympäriinsä pitkässä noitahameessani.

Myönnän. Ostin pelkän nimen takia. X)
Lokakuu on ollut aina minulle sellainen kuu, jolloin tunnen olevani eniten elossa. Pursuilen luovuutta, hienoja ideoita ja elämää. Saan Halloweenin ajattelemisesta ihan mielettömästi voimaa ja iloa. En vielä tiedä, mitä teen halloweenina, mutta eiköhän se tässä lokakuun aikana selviä.

Jostain syystä lokakuu on sellainen aika, jolloin haluan olla ihan naurettavan dramaattisen gootti ja synkistelijä, silleen iloisella tavalla. Halloweenissa erityisesti viehättää sellainen kökkökauhu, joka oikeasti ei ole pelottavaa. Siihen kuuluu luurangot, kurpitsat ja lakanakummitukset. Sellaiset lelut, jotka on vähän epäonnistuneita, säälittäviä ja hassuja.

Mikä tuota pääkalloa vaivaa??? EN KESTÄ

Eilisen päivän asu; neulemekko ja Pacman-kummitus.
Olen koonnut sellaisen halloween-soittolistan Spotifyhyn. Jos jotakuta kiinnostaa kuunnella, se löytyy täältä. Toivon, että joku saisi siitä yhtä paljon iloa kuin minä! Hyvää Halloweenkuukauden ensimmäistä päivää! 🎃


Translation:

I don't know if it's good coffee, the first day of october or what, but today I felt a sudden rush of euphoria so strong that I could almost burst. October is my favourite month! I can't concentrate in translating further, I'm sorry lovelies. But the main point is: Happy October 🎃

Here's my halloween playlist! I'm going to go dance Thriller now!