toukokuuta 30, 2012

Sarjakuvaa menneisyydestä


Voi Awwwwwwww. Löysin sarjakuvan, jonka olen tehnyt vuonna 2005 ♥ Nostalgista. Huomaa vaikutteista, että Salad Fingers oli aika kova sana silloin ja David Firth muutenkin. On vieläkin toki. Harmi, ettei hän ole aikoihin julkaissut mitään animaatioita. 


Translation:


Awwwwww. I found a comic strip made by me in 2005! Nostalgic. I can see the Salad Fingers/David Firth-influence. It's a shame that David Firth hasn't published any animations for a long time.

toukokuuta 26, 2012

Haasteita ja herkullinen brownie-resepti

Jaahas. Olen näemmä saanut blogihaasteita. Yleensä olen otettu kaikista "versatile/beautiful/tms blogger"-kiertävistä blogijutuista, mutta niihin ei tule itse osallistuttua. Tämä on kuitenkin sen verran kiva haaste, että voisin vastaillakin näihin kysymyksiin.

Ensimmäiset kysymykset sain Sonjalta:

 1. Mitä ruokaa et voi sietää? Olen viime aikoina opetellut syömään paljon uusia ruokia. Esimerkiksi ennen sienet eivät uponneet minuun edes pakolla, mutta nykyään käytän niitä todella usein ruuissa. Samoin tofusta olin todella ennakkoluuloinen, koska en ikinä saanut siitä maukasta. Nykyään olen parempi senkin valmistamisessa. Mutta no... En voi sietää maksaa, ja kaalikin aiheuttaa pieniäsuuria inhoreaktioita.

2. Viimeisin kehu jonka olet saanut? Taisi olla Nico, joka kurkki olkani yli, kun piirsin allaolevaa kuvaa, ja kehui mua taitavaksi/lahjakkaaksi.


3. Paras suomalainen elokuva? Ensimmäisenä tuli mieleen Rare Exports. Ja taitaapi olla leffahyllyni ainut suomalainen leffa näin nopealla vilkaisulla :D

 4. Unelmiesi treffit olisivat..? Spooky scary-treffit ehkä. Linnanmäellä kummitusjunaan ja kammokujalle. Sitten ehkä johonkin late night B-kauhuleffanäytökseen. Tai sitten piknik jossain paikassa, jossa valo on kultaista, luonto on kaunis eikä muita ihmisiä ole lähettyvillä. Sinne on ajettu ehkä autolla tai pyörällä. Ajattelen treffit nyt sellaisena, että se toinen osapuoli olisi Nico, ehkä jonkun randomin sokkotreffin kanssa nuokaan ei olisi niin siistejä. Paitsi jos se joku oikeasti olisi itse keksinyt nuo spooky scary-treffit, olisin aika myyty ja meillä olisi aika paljon yhteistä puhuttavaa.

5. Epämieluisin syntymäpäivälahja? Joku väkisin väännetty halpa posliiniesine/tms, joka ei kuvasta mua yhtään.

6. Milloin valehtelit viimeksi? Toissapäivänä päästin muistaakseni valkoisen valheen.

7. Mikä on suurin unelmasi? Se ei ole vielä selvinnyt minulle. Unelmia on paljon, mutta ne ovat aika hauraita ja epävarmoja kaikki.

8. Entä pahin pelkosi? Pelkään ihan irrationaalisen paljon kaloja. Eläviä ja kuolleita kaloja. Koen ihan fyysisiä pahoinvoinnin ja heikotuksen tunteita esim. kalatiskin ohi kuljettaessa tai kalojen kuvia katsoessa. Tämä on yleisesti kaveripiirini tiedossa ja eräs ystäväni pelleileekin useasti kustannuksellani ja uhkaa tiputtaa lohen postiluukustani jonain päivänä.

9. Kissat vai koirat? Mä kallistun koirien puolelle. Olen allerginen kissoille, ja tämän takia en ole ikinä muodostanut niihin kovin vahvaa suhdetta. Lisäksi koirat ovat mielestäni luonteeltaan paljon symppiksempiä kuin kissat. Anteeksi kaikki kissaihmiset.

10. Paljonko käytät rahaa kosmetiikkaan ja vaatteisiin per kk? No kosmetiikkaa en ainakaan osta kuukausittain. Vaatteisiin menee about 0-50 euroa, riippuen siitä, olenko kirppari/kierrätystuulella vai löydänkö ebaystä tai etsystä jotain joka on "pakko saada".

11. Vaate, jonka omistamista häpeät eniten? En mä oikeastaan varsinaisesti häpeä mitään vaatettani, mutta en kyllä välttämättä kulkisi julkisesti kadulla esimerkiksi ensimmäisen poikaystäväni vanha Dimmu Borgir-paita päällä :D

Seuraavat kysymykset olivat Marikalta.


1. Koska uit viimeksi muualla kuin uimahallissa? Missä? Varmaan viime kesänä meressä. Tänä kesänä en oo vielä ehtinyt heittää talviturkkia.

2. Mikä on lempi vihanneksesi ja miksi? Jäin miettimään tätä ja Nico kuiskasi mun takaa: "Oikee vastaus on Nico", joten. Lempivihannekseni on Nico. Mutta tykkään myös kurkusta ja paprikasta.

3. Mitä kieltä tahtoisit osata puhua sujuvasti? Saksaa, ranskaa, englantia, venäjää. Englantia osaan ihan hyvin, mutta olisi ihanaa osata täysin sulavasti, ilman rallikuskiaksenttia. Saksaa puhun melko auttavasti (mutta ymmärrän sitä suhteellisen hyvin). Ranskaa tyydyn vain kuuntelemaan silmät loistaen, samoin venäjää. Molemmista osaan pari fraasia, mutta siihen se jääkin.

4. Jos saisit poistaa maailmasta yhden seitsemästä kuolemansynnistä, mikä se olisi? Tämäpä vaikea kysymys. Ehkäpä vihan, sillä jos viha olisi poissa, myöskin kateus ja ahneus menettäisivät hieman särmäänsä. Ylpeyskään ei olisi ehkä niin aggressiivista. Kaikenkaikkiaan maailma ei olisi enää niin aggressiivinen paikka.

5. Mainitse jokin lapsuutesi lempiruoka/makeinen ym. jota ei enää myydä/jota on hankala löytää? No tämä ei ole varsinaisesti lapsuuden herkku, mutta joskus vielä 2008 Ben & Jerrys-jäätelöissä oli sellainen kausimaku kuin cheesecake brownie. Juustokakun makuista jäätelöä, jossa oli isoja möhkäleitä sekä juustokakkua että brownieta ;____; Sitä ei tietääkseni valmisteta enää, mutta muistelen sitä hyvin usein lämmöllä. B&J:llä on kyllä strawberry cheesecake-jäätelöä, mutta se on kuin cheesecake brownien kalpea haamu.

6. Kirjoitatko kenellekään kirjeitä? Silloin tällöin. Kirjeet ovat ihania, ja tykkään ilahduttaa ihmisiä. En ole kenenkään kanssa varsinaisesti säännöllisessä kirjeenvaihdossa sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta esimerkiksi Ansku on lähetellyt mulle jo vuosien ajan ihania kirjeitä, ja mä yritän aina parhaani mukaan ilahduttaa myös sitä aina kun saan aikaan.

7. Kannatatko ajatusta eläintenpitokieltorekisteristä? Kannatan.

8. Jos voisit muuttaa asumaan mihin tahansa maahan, mihin muuttaisit ja miksi? En osaa sanoa. En ole käynyt monessakaan maassa, joten vaikea sanoa näin kylmiltään, että haluaisi muuttaa johonkin niistä. Olen kyllä ihan tyytyväinen toistaiseksi Suomessa asumiseen, sillä kommunikointi ja verbaalinen kanssakäyminen on mulle hyvin tärkeää, eikä se onnistu multa millään muilla kielillä yhtä hyvin kuin suomella.

9. Keräiletkö mitään? Hmmm. Kokemuksia, valokuvia elämän varrelta. Kummallista krääsää. Vanhoja carte de visite-valokuvia. Mutta en kai silleen varsinaisesti sen kummemmin.



10. Mikä on "oudoin" ruoka jota olet maistanut? Ainakin ruokamessuilla koin villejä jäätelömakuja, kun pääsin maistelemaan mm. wasabi-, valkosipuli-, kurkku-, mozzarella- ja tervajäätelöitä. Ei nyt tule muuta mieleen.

11. Onko sinulla jokin "pikkujutuksi" luettava asia joka ärsyttää sinua suunnattomasti? (Asia joka ei välttämättä ärsytä esim. suurinta osaa kavereistasi) Joo. No aika usein mun kuulee rageavan katkerana siitä, että jollain pikkulissulla on parempi järkkäri kuin mulla, eikä se osaa ottaa sillä kuvia, vaan ottaa salamalla peiliposeerauskuvia kaikki asetukset automatiikalla. Tälle on todennäköisesti ostettu järkkäri vanhempien toimesta, koska järkkäri on tän kauden hotein asuste ja koska kaikilla muillaki on ja niin edelleen. Välillä tämä kyseinen ihminen ottaa ehkä macro-asetuksella taidekuvia limupulloista ja omasta silmästään. Ja mulla ei ole varaa ostaa uutta kameraa, vaikka mun nykyisen tarkennusmoottori reistailee ja linssinsuojus on kadonnut ja salama jumittaa. Kateus, yksi seitsemästä kuolemansynnistä, on ottanut minustakin vallan, vaikka tiedostan, että se on turhaa ja kaikki aloittavat valokuvausharrastuksen jostain.


Mun on pakko lopettaa näiden brownieiden leipominen. Ne on liian hyviä.

Valkosuklaa-pähkinävoi-browniet

200 g leivontasuklaata
75-100 g voita/margariinia
3 munaa
2 dl sokeria
3 dl jauhoja
2 tl leivinjauhetta
½ tl suolaa
100 g valkosuklaata
maapähkinävoita oman maun mukaan

Sulata leivontasuklaa ja voi pehmeäksi mössöksi. Lisää sokeri, kananmunat, suola, jauhot ja leivinjauhe sekoittaen tasaiseksi taikinaksi. Paloittele valkosuklaa noin peukalonkynnen kokoisiksi palasiksi (mitä isompia palasia, sitä ihanampia makuelämyksiä tulet kokemaan) ja lisää taikinaan. Levitä taikina leivinpaperilla päällystettyyn vuokaan (itse käytin pyöreää vuokaa halkaisijaltaan n. 30 cm. Uunipellillä tämän kokoisesta annoksesta tulee hieman ohut minun mieleeni, mutta ihan hyvä silti). Tiputtele huoneenlämpöistä maapähkinävoita teelusikallisen kokoisina nokareina taikinan päälle, lopuksi sekoita pähkinävoinokareet haarukalla tai veitsellä marmorimaiseksi kuvioksi. (Itse tykkään jättää myös sinne tänne maapähkinävoisattumia, sellaisia yllärinokareita) Paista uunissa 200 asteessa niin kauan, että reunat ovat kypsyneet, ja sisus on vielä pehmeää ja taikinamaista. Minulla meni tähän 40 min, mutta leveällä uunipellillä tähän menee vain noin 20 minuuttia. Parhaimmillaan browniet ovat täysin jäähtyneinä, seuraavana päivänä nautittuna kylmän maidon kanssa. Mulla on vaan tyhmää maitojauheesta valmistettua rasvatonta maitoa. Plää.

White chocolate peanut butter brownies

200 g baking chocolate
75-100 g butter
3 eggs
2 dl sugar
3 dl flour
2 tsp baking soda
½ tsp salt
100 g white chocolate
(salted) peanut butter


Melt the chocolate and butter together. Add eggs, sugar, flour, salt and baking soda and stir them together. Chop the white chocolate bar into pieces about the size of your thumbnail. Add them to the batter. Pour the batter on a pan (mine is 30 cm diameter pan) and pick the room temperature peanut butter into the batter. Bake at 200 celsius degrees (392 F) until the edges are baked, but the middle still looks a bit doughy. It took me about 40 minutes, but if you have a larger pan than mine, your brownies will be ready more quickly. The brownies taste better when they have spent the night in the fridge. Eat them with a glass of cold milk, that's the best.

toukokuuta 25, 2012

Puuhasteluja viikon ajalta

Viime viikon aikana olen ehtinyt tehdä monenlaista.

Olen kaiken muun kivan ohessa mm. käynyt sateisella metsäretkellä Nicon ja sen pikkuveljen kanssa,






 (nähnyt uteliaan koirankuonon parvekkeella),

 Lepuuttanut itseäni väriä vaihtavalla taikanurmikolla,




 hellinyt ja rutistellut maailman parasta sammakkoa/koiraa,

käynyt katselemassa Ruttopuistossa, kuinka Nicon Sinisellä Verstaalla tehtävä pyörätaideteos edistyy...

 ...ja syönyt lapsia.

 :D "Lapsi"-snacksit sain eräältä ystävältäni, joka palasi juuri Nepalinmatkaltaan. Pyysin tuliaisiksi muistaakseni "jotain karkkia josta ehkä tulee minä mieleen". Hihi. Lapset haisivat epäilyttäviltä, hieman rusinamaisilta, mutta maistuivat oikein kirpsakan hyvältä. Nam!

Ensi viikolla odottaa kahvilakoulun näyttö. Jännittää hieman; näytöt ja muut, joissa joku on hengittämässä niskaan, on tosi ahdistavia! Olen kuitenkin kehittänyt itseäni kahvilatyöskentelijänä mielestäni roimasti, joten eiköhän se ihan hyvin mene. Siitä piakkoin alkaakin kesäloma, huh, ihanaa. Tai no kesäloma ja kesäloma, voiko sanoa kesälomaksi sitä että koulu loppuu ja jää työttömäksi määrittelemättömän ajanjakson ajalle...

Mistä tulikin mieleen, että raha-ja ruokatilanteeni on tällä hetkellä vähän kiikkerähkö. Jos tahdot ruokkia minua, otan mielihyvin ruokaa vastaan. Koiran ruoka ja hyvinvointi menee aina tällaisissa tilanteissa etusijalle oli mikä oli, eli Nadia saa joka päivä tietysti ruokansa, mokoma possu. Olipa kiva yllätys, kun näytön suorittaminen maksoikin 58 euroa. Tuli vähän silmään nussittu olo, kun sellainen yllärilasku kolahtaa postiluukusta. Sen takia mun rahatilanne vähän lörähtikin. No jaa. Ei me nälkään kuolla.


Translation:

I have been doing all kinds of stuff, like going on a rainy day forest walk with Nico and his brother, resting on colourful magic grass, showing my love to the best dog in the whole world, and watching Nico progress with his bike-installation for Sininen Verstas, and eating Lapsi snacks (Lapsi is "child" in finnish so it's slightly hilarious, you could say "I'm eating children" while eating those).

I'm a little low on cash at the moment, because my school sent me a surprise bill of 58 euros. That's kind of balls.

toukokuuta 13, 2012

Sälekaihdinblues/Gloomy Sunday/Guts

Tänään olen katsellut pölyhiukkasten tanssia sälekaihdinten valokiilojen lomassa. Olen polttanut suitsukkeita, joita olen säästänyt vuodesta 2008 asti. Olen piirtänyt mustalle paperille värikynillä (terapeuttista!), kuunnellut musiikkia, jonka voisi ehkä luokitella death countryksi tai gothic americanaksi tai jotain sinne päin, ja seikkaillut mielikuvituksessani. Kunpa useamminkin olisi sunnuntai.

Näiden hurjien seikkailujen lisäksi tunsin pakottavaa tarvetta lukea pitkästä aikaa Chuck Palahniukin novellin "Guts". Tämän takia olen voinut huonosti miltei pari tuntia. Mun mielestä on upeaa, että sanan säilällä on mahdollista saada ihmiset pyörtyilemään. Kiertäessään markkinoimassa kirjaansa, Palahniuk luki ääneen tätä nimenomaista novellia ja sai hyvin useasti osan yleisöstä pyörtymään. Jotkut väittävät "Guts"in olevan pelkkää shokkihakuista mässäilyä, mutta minun mielestäni kirjallisuuden onkin tarkoitus saada ihmisissä aikaan vahvoja tunteita ja viihdyttää tavalla tai toisella. Chuck Palahniuk onnistuu novellissaan loistavasti. Ehkä jonain päivänä pystyn herättämään ihmisissä yhtä vahvoja tunteita tekstilläni. Kunhan vain tarpeeksi harjoittelen. "Guts"-novelli on siis osa "Haunted"-nimistä kirjaa, joka kannattaa ehdottomasti katsastaa.

 










Haluaisin joskus saada aikaan jotain tämän sarjakuvan tapaista:

(Multiforce, Mat Brink)

Translation:

It's been a gloomy sunday (in a good way, if it's possible). Been watching the dust float in the light coming behind the blinds, burning incense sticks from 2008, listening to death country, venturing in my imagination and drawing on a black paper with colour pencils. I wish it was sunday more often. I would like to draw something like this comic someday. (Multiforce, Mat Brink).


I also felt like reading Chuck Palahniuk's short story "Guts" again. I have been feeling a little weak since then. It's fascinating, how written word is able to make people faint. It's such a powerful story. I wish that someday, I can make people feel and react as strongly as I am feeling when I read "Guts", with my own stories. I'll just have to practice a lot. "Guts" is a part of a novel called "Haunted", and it is really worth checking out.

toukokuuta 12, 2012

Katukirppis

 Me mentiin sitten kuitenkin Nadian kanssa kirppistelemään. Nadia oli kyllä sellainen vetonaula, moni pysähtyi sitä moikkaamaan ja kehumaan ja juttelemaan. Mun oma myyntitykki ♥! Moni kehui Nadian hupparia, jossa on pääkallokuvio. Nadia on tosi söpö kovis se päällä.


Melkein kaikki vaatteet meni! Loput kippasin ilmaiskierrätyspisteeseen. Tuli hyvä mieli. Sen lisäksi, että sain kaappeihin tilaa, rikastuin varmaan noin kolmella kympillä. Vähän joutui värjöttelemään, mutta onneksi oli vaatetta päällä.


Nico toimi ammattimaisena koiranlämmittäjänä. Nadia viihtyi tuolla lämpimässä villatakin sisällä, paitsi silloin kun ohitse kulki toisia koiria, jota pitikin sitten kytätä täristen ja puhisten. 




 Otsahiukseni ovat vihdoinkin juuri ja juuri niin pitkät, että ne saa laitettua kivasti, vähän niinkuin punotulle kierrokselle, ja korvan taakse pinneillä. Ne eivät kuitenkaan mene vielä ilman apuvoimia korvan taakse silleen siististi. Tämä on juuri se ärsyttävin vaihe otsatukan poiskasvattamisessa; se vaihe kun sitä ei voi käyttää enää otsatukkana, mutta se ei mene mitenkään säällisesti korvan taaksekaan, eikä sen voi antaa roikkua vapaana, koska se näyttää ihan naamaa pitkin valuvilta nuudeleilta.

Minä en sitten tällä kertaa kierrätystapahtumasta löytänyt sen kummempaa, kuin nämä yhdet kengät. Mutta ehkä sitä ei tarvitsekaan aina tulla kirppikseltä kassit vääränään, vaan kerrankin rahapussi pulskana



Translation:

We went to this nearby recycling event with Nico and Nadia today. Nadia was a huge success, many people stopped by to say hello to her and admire her rad skull-and-crossbones-coat. I managed to sell almost all of my stuff (3 huge bags)! It was kinda chilly, but the money I made and the happy people and the fact that I got rid of all that stuff made it worth the sitting around and freezing our asses.


Nico was being our professional dog-warmer. Nadia liked to curl up inside his sweater and stay there, except when there were other dogs around, she started to shudder like crazy and breathe heavily. I think that has something to do with the fact that she's in heat at the moment.


I have figured out a neat way to do my front hair. It's in the middle of the growing process and it's so annoying because it's not short enough to be a fringe and it's not long enough to be combed behind ears.

Kierrätystapahtuma!

Vihdoinkin on aika repiä kaikki turhat vaatteet kaapeista, käyttämätön krääsä nurkista ja vanhat korut isosta solmumöykystä. Tää tyttö lähtee Arabiaan kierrätystapahtumaan kirpparoimaan!

 Kun lähti penkomaan, huomasi miten paljon sitä onkaan asioita joita ei käytä. Toivon, että löydän tuolta tapahtumasta jotain vastineeksi tälle kasalle, jotain jota tulee sitten käytettyäkin. Oon tosi iloinen siitä, että nykyään kierrätys on alkanut kukoistamaan ja ihmiset arvostaa kirppareita enemmän kuin ehkä joskus.

Olisin ottanut Prinsessa Nadian mukaan myyntitykiksi, mutta tytöllä alkoi juoksut, eikä se olisi sille ehkä kovin kivaa.
Mökö mökö, sanoo koira.

toukokuuta 07, 2012

Uusi päiväkirja

 Mun edellinen päiväkirja koki kovan kohtalon uteliaan koiran hampaissa juuri ennen eläkkeelle vetäytymistään. Oli enää pari aukeamaa jäljellä, mutta satuin jättämään kirjan lattialle ja koira oli sen kannet pureskellut innoissaan minun ollessani poissa kotoa. Meinasin aluksi repiä pelihousuni, mutta huomasin sen jättäneen tekstit onneksi rauhaan... Ei kelpaa mun tekstit koirallekaan, johan on. :D Tässä on joka tapauksessa mun uusi päiväkirja, jota innostuin tuunaamaan eilen. Rakastan niin paljon sitä inspiraatiotunnetta, kun huomaa levittäytyvänsä pitkin pöytiä ja lattioita ja löytää liimalakkaa kainaloista ja askarteluglitteriä jalkapohjista.

Haluaisin päästä siihen flow-tilaan useammin ja helpommin, mutta tosi usein kun olisi mahdollisuus tehdä jotain luovaa, sellainen mielen- ja ruumiinlaiskuus vaan ottaa vallan. Onko kellään lukijoista mitään vinkkejä, miten saisi flown jotenkin luonnollisesti päälle? Tuntuu, että mun pään sisällä on jumissa liikaa ideoita, jotka tukkii mut.

Etukansi:

 Takakansi:

Näitä tarvitsin: Musta päiväkirja, liimalakka, 50-luvun sivistyssanakirja, paperisydän, hienojakoinen kullanvärinen askarteluglitter, pinkki glitterspray. Valitsin sivistyssanakirjasta sanoja, jotka koin olevan lähellä mun sydäntä tai kuvaavia tavalla tai toisella. Jälki olisi voinut olla siistimpää, mutta kynäveitsikäteni oli ruosteessa.

Translation:

My dog ate my last diary. Well, mainly the covers. So this is my new diary! I had a major inspiration flow yesterday when I made this, I found decoupage varnish under my armpits and glitter from my soles afterwards... 

How could I get into the flow more frequently? I feel like I'm stuffed with all kinds of neat ideas, but i have this laziness that blocks them from flowing out.

Things used: Black diary, decoupage varnish, clips from an old culture dictionary, paper heart, fine golden glitter, pink glitter spray. I chose words that mean something to me. (For example illusion, masquerade, tragic, hysteric, melancholy, illustration and immoral)

toukokuuta 02, 2012

I'm throwing my arms around Paris


Pariisinmatka 2008:



 Lentokoneen ikkunasta näkymät ovat aina upeat. Ainakin ovat olleet aina kun olen matkustanut jonnekin. Kaipaan tuota näkyä niin ;_;


 Näkymä meidän "kodin" ikkunasta.

 Matkaseuralaiseni Tuomas tiskaa.


 Eiffeltornin kanssa pakolliset posetukset jätän suosiolla näyttämättä.
Eiffeltornin ensimmäisestä kerroksesta ihmiset olivat pikkuisia muurahaisia. Ylimpään kerrokseen emme ikinä päässeet, vaikka monesti yritettiin, mutta kohtalo oli meitä vastaan joka kerralla.







 Disney storessa oli ihan järkyttävän kammottavia Helinä-keijuja!

 Seinen varrella illalla


 Nuss removals.


 Montmartren hautausmaan porteilla. Oltiin matkalla goottiklubi "Le Klub"ille ja poikettiin hautausmaan kautta kuten kunnon goottien kuuluu :D



Ihan jär-kyt-tä-vä kaukokaipuu! Haluan taas lentokoneeseen, haluan seikkailemaan.