Lumijoulu ❄❄❄

Nadia ei ole lumen suurin fani. Joskus pentuna se rynysi lumihangissa aivan innoissaan, mutta nyt vanhana, arvokkaana melkein-viisi-vuotiaana, ei vaan kiinnosta enää. Nadia on niin arvokas, että häntä pitää kantaa loppumatka, kun tassut jäätyvät. Meidän perheen pieni kuninkaallinen.

Nicon kanssa on niin kiva käydä kävelyllä. Yksin kävelemistä inhoan ja karttelen, koska se on aina jotenkin tylsää ja hidasta, mutta Nicon kanssa käveleminen unohtuu ja on kivaa ja jutellaan ja löydetään hienoja juttuja. Ja tietty muutenkin kavereiden kanssa kävely on kivempaa kuin yksin tepastelu. Mä oon kyllä aika laiska, lähteminen on aina vaikeinta.

Aatonaattona oli aivan ihanteellinen sää ulkoiluttaa vähän kameraa. Kaikkialla on niin kaunista, pehmeää, hiljaista ja valkoista.

 Tämän päivän, eli jouluaaton asu. Itse vietän joulun kotosalla pelaten vain xboxia. Jouluun ei liity minulle mitään sen kummempaa traditiota tai juhlaa, yritän itse asiassa pitää suhtautumiseni hyvin neutraalina kyseistä päivää kohtaan.

Fallout: New Vegasin pelaaminen on mun ainoa "jouluperinne", sitä varmaan pelailen pitkälle yöhön, niinkuin jo parina jouluna on tullut tehtyä. No, eilen katsoin He-man & She-ra-jouluspesiaalin, ja Parks & Recreationin joulujaksot. Siinäpä se kai. Toivottavasti teillä muilla on oikein ihana joulu, miten ikinä sitä vietättekään. ♥

He-man & She-ra christmas special. Skeletor's def stealing the spotlight ♥ #cheesy #80s #christmas #skeletor #heman #shera #1985 #cartoon #grinch #evil #christmasspirit #goofy #retro

Video, jonka Meeri (@surumieli) julkaisi Joulu 12, 2014 at 5:16 PST

Translation:

Nadia doesn't enjoy snow very much. When she was little, she used to frolic around in snow, but not anymore,  she's almost five years after all, and very very sophisticated. So sophisticated that she has to be carried when her paws are cold.

I enjoy walking with Nico. Walking alone gets boring and it's so slow, but with Nico or with friends it's usually fun and enjoyable. We photographed yesterday for a bit with Nico. It was a perfect weather for beautiful photos. 

Today I'm just home alone, probably playing fallout:new vegas. I don't have very strong opinions about christmas, I'm trying to keep it neutral. Playing fallout is one of my few christmas traditions. Well, yesterday I watched He-man & She-ra christmas special, and Parks & Recreation christmas episodes, that's about it. I hope you are all having a wonderful christmas, however you are spending it. ♥

White, red & black

Ilon ja onnen päivä

Jee! Lunta! Saamme sittenkin valkean joulun. Luultavasti. Viime aikoina olen:

❅Käynyt kuvataideterapiaryhmässä

❅Käynyt kehonhallinta- ja rentoutusryhmässä

❅Kierrellyt paljon kirppiksiä

❅Saanut hermoromahduksia(monikossa, valitettavasti)

❅Tutustunut uusiin ihmisiin

❅Katsonut She-raa

❅Leiponut taatelikakkuja

❅Päättänyt alkaa etsiä uutta (vuokra-)asuntoa

❅Suunnitellut tatuoinnin hankkimista

 Löysin kirpputorilta tällaisen kauniisti laskeutuvan, karvakauluksisen mustan takin. Tykkään erityisesti noista helmoista! Lisäksi tuo "näkymätön" sateenvarjo on kirpputorilöytö, se on kätevän iso ja hauskan muovisen näköinen. Mikään ei varmaan tule korvaamaan kesällä hukkaamaani sateenkaarisateenvarjoa, mutta tämä yltää kyllä reippaasti kakkossijalle.

Olen huomannut, että usein asukokonaisuuksissani ainoa uutena ostettu asia on sukkahousut, ja kaikki muu on second handia. Niin on tässäkin tapauksessa. Jos jaksaa vain koluta kirpputoreja tarpeeksi ahkerasti, löytää vaikka mitä kivaa, oikeasti!

Kuvat otti jälleen Nico. Kiitos Nico! ♥

Translation:

Yay, it seems we might have snow for christmas! Recently I have been:

❅Attending an art therapy group

❅Attending body control&relaxation group

❅Visiting a lot of second hand shops and flea markets

❅Having nervous breakdowns (yes, plural)

❅Meeting new people

❅Watching She-Ra

❅Baking date cakes

❅Planning a tattoo

I found a lovely coat from a second hand shop. It has a fluffy collar and a prettily shaped hem. Also the see-through umbrella is from a flea market. It's really large and I like the plastic feel of it, but nothing ever compares to my lost rainbow umbrella. This one is a close second, though. 

I just realised, that usually my outfits are completely second hand except for the stockings. This is the case also in these pictures. One can find such treasures from flea markets.

FCKUK THE SYSTMEM

"Backpack for boys"

PLÄÄÄÄHHH!!!

Pääsisimmepä eroon "pojille/tytöille"-erottelusta. Lapset aivopestään pienestä asti tiettyihin muotteihin sukupuolijaoitelluilla leluilla ja vaatteilla. Leluosastot on joko pinkkiä prinsessaa tai sotilasta ja autoa. Jotkut sukupuolineutraalit lelutkin ovat kokeneet karun kohtalon, kun niistäkin on pitänyt tehdä tyttöjen ja poikien versiot erikseen. Tytöille markkinoidaan koti-, shoppailu-, stailaus-, ja hoivaleluja. Pojille markkinoidaan seikkailu-, taistelu-, tutkimus-, ja urheiluleluja. Turhauttavaa ja erittäin vanhanaikaista! Antaa lasten (ja aikuisten!!huom) leikkiä just sellaisilla leluilla kun haluaa.

Totta kai lapsi "voi valita minkä lelun haluaa" nykyäänkin, mutta voi sitä kyseenalaistamisen määrää kun siitä tupataan ympäristön toimesta tekemään numero. "Oletko nyt varma että (lapsi) haluaa tuon?" "tuohan on (vastakkaisen sukupuolen) lelu..." Lapset peilaavat erittäin vahvasti aikuisten suhtautumisia, eivätkä osaa/uskalla vielä kyseenalaistaa yleisiä vallitsevia käsityksiä. Jos ympäristö kertoo lapselle jatkuvasti "sinä olet tyttö, tämä on tyttöjen lelu, sinun kuuluu tykätä tällaisesta", se jää tietynlaiseksi normiksi ajattelutapaan. Kyllä minäkin myönnän tuntevani vieläkin, itsenäisesti ajattelevana aikuisena, pienen turhautuneen pettymyksen pistoksen, kun vaikka kaupassa joku tosi siisti asia on "(asia x) POJILLE".

Ylipäänsä siksi aikuisten antama esimerkki on lapselle hyvin tärkeää. Meidän tulee aktiivisesti opettaa lapsillemme avoimuutta ja tervettä kyseenalaistamista. Yksikään lapsi ei synny ennakkoluuloisena. Lapset omaksuvat aikuisten mielipiteet miltei absoluuttisena totuutena. Vasta myöhemmin elämässään jotkut alkavat kyseenalaistamaan saamiaan oppeja. Toiset eivät. Näin vanhentuneet näkökannat kulkevat sukupolvelta toiselle.

Enhän minä varsinaisesti lapsista mitään tiedä kun en ole moista maailmaan pyöräyttänyt, mutta nämä ovat mielestäni silti tärkeitä asioita. Olenhan minäkin joskus ollut lapsi.

Musta tää reppu oli niin ihana, että se oli pakko ostaa. Löysin sen kitsastelijan keitaalta, Saiturinpörssistä. :D Muistatteko, kun eritoten ysärillä pikkureput oli muotivillitys? :D Nyt me matchataan Nadian kanssa, kun sillä on se vihreä pääkallohuppari. Kallokaksikko!

Voisiko tässä olla uusi tyylisuuntaus, "pastelbilly?" :p

 Translation:

I'm frustrated about "boys' and girls' toys". The children are brainwashed into a specific mold in very young age! It's almost either pink and princess or soldiers and cars. And of course, the child is always able to choose, but it is made very hard by our environment. If they are told from a toddler "you are a girl, this is girls' toy, you should like this", it's very hard for them to disagree.

Children pick many attitudes from the adults, and that's why adults should make a difference and teach the little ones understanding, open-mindedness and independent thinking. No one is born biased, children always learn that stuff from someone.

Now I don't know very much about children because I don't have any. But I have been a child once. 

This mini backpack was rad as heck! Now me and Nadia match, with her having the skull hoodie and all. Do you remember the time, when small backpacks were in?

Ranskanbulldoggin päiväkirja

 Kuten olen aiemmin maininnut, Nadia joutui käymään kuukausi takaperin nisäleikkauksessa. Sillä oli kaksi nisäkasvainta, jotka osoittautuivat hyvälaatuisiksi ja saatiin ongelmitta pois, eivätkä ne onneksi olleet levinneet mihinkään.

Napsin aika ajoin kuvia Nadian paranemisprosessin varrelta, ja Nadia kirjoitti sairaskertomuksensa päiväkirjaansa. Lahjoin Nadian runsailla herkuilla, jotta saisin skannata ja jakaa sen sairaskertomuksen teillekin! 😂 Kannattaa klikata kuvat isommaksi, niin näkee sitten paremmin lukea Nadian merkintöjä.

 

1.

 ~~~~~~~~~~~~~~~~

2.

 ~~~~~~~~~~~~~~~~

3.

 ~~~~~~~~~~~~~~~~

4.

Translation:

Unfortunately, this one's in finnish, sorry! Nadia had a surgery in which three of her nipples were removed because she had tumours. Fortunately they were the good kind, and we got rid of them and everything's good now. Here is Nadia's diary entries about the healing process.

The trees have eyes

 Syksy meni ohi liian nopeasti. Yksi lempipuuhistani tänä syksynä oli bongailla puita, jotka näyttivät siltä, että niillä olisi silmät:

 Harmittaa, ettei tule päivitettyä enää niin usein kun aiemmin. Olen pyrkinyt noudattamaan filosofiaa "jos et keksi mitään hyvää sanottavaa, älä sano mitään", ainakin julkisen blogin puolella. Lisäksi photoshopini on jotenkin rikki, eikä suostu enää aukeamaan. En ole jaksanut tehdä asialle mitään. En ole jaksanut oikeastaan tehdä millekään mitään. Vali vali. (edit: aha, nyt photoshop toimiikin ilman mitään toimenpiteitä. Väärä hälytys!)

Tietenkin jos haluatte auttaa minua blogiblokissani (hieno sana, eiks niin?), otan aina mielelläni vastaan postausehdotuksia. Mitä haluaisit nähdä? Mitä haluaisit lukea?

Nadia on aika hyvin saanut mut pysymään järjissäni, oon viettänyt sen kanssa erityisen paljon aikaa. Se on toipunut nisäleikkauksesta hyvin, karski merirosvoarpi on enää haalea muisto.

Toivoisin kauheasti voivani nähdä kaikkia ihmisiä enemmän ja tehdä asioita, mutta mulle se on tällä hetkellä ihan hirveän vaikeaa. Kiitos kaikille, jotka eivät luovuta mun suhteeni vaikka mulla onkin vaikeampi kausi meneillään.

Translation:

This autumn was over too quickly. My favourite thing was to spot trees that looked like they had eyes! 

 I've been having a massive blogging block... It's mainly because I have not been feeling well at all. I'm practicing the "If you don't have anything nice to say, don't say anything"-philosophy... BUT, I'm open for suggestions. Is there anything you'd like to see in this blog? Tell me :)

Superstition

lähde

The Birthday Massacre on julkaissut viimein uuden levynsä! Sen nimi on Superstition. Olen tästä hyvin innoissani, niin innoissani että kirjoitan siitä jopa blogimerkinnän, vaikka yleensä en kajoa blogissani musiikkijuttuihin. :p

Kyseinen bändi on minulle hyvin tärkeä inspiraation ja vaikutteiden lähde. Nyt kun mietin aikaa taaksepäin, hyvin monen työni tekoprosessia on siivittänyt taustalla jylisevä The Birthday Massacren musiikki. Se puhuttelee minua ja kutkuttelee luovuuteni pimeitä puolia kaikkein parhaiten.

There's a black house burning in the moonlight, we're standing at the door and there's no one in sight... This will all be over tonight. There's something in the dark and I wanna go home, there's someone else here, we're not alone...

Ylläoleva kuva on saanut inspiraatiota kappaleesta "Leaving tonight", heidän edelliseltä levyltään, ja olen valtavan ylpeä siitä. En ole piirtänyt lähes mitään sen jälkeen, kun feilasin keväällä mahtavasti Metropolian pääsykokeissa ja menetin täysin piirtämisen ilon itseinhon ja itsesyyttelyn takia. Mutta tämän sain aikaan pelkästään tuon kappaleen ja sen aiheuttamien visioiden ansiosta.

Kuvassa pideän henkilökohtaisesti eniten sen värimaailmasta, tulen heijastuksesta puussa sekä etualan henkilöiden ääriviivoissa, sekä siitä, että onnistuin piilottamaan yllätyshenkilön kuvaan ("There's someone else here, we're not alone"). Muistan piirtämisen aiheuttaman tunteen, onnistumisen tunteen, sen kuinka mietin välillä miten Quasimodolta näytän kumartuneena piirtopöytäni ääreen silmät kiiluen, palavien talojen maanisen googlettamisen, ja sen tunteen, kun työ oli vihdoin valmis ja hieno. ♥ 

Muita töitä, joiden tekovaiheessa taustalla on soinut The Birthday Massacre:

Pikselityöni, jossa pahin vastustajani on minä itse. Tämän piti olla laajempikin kokonaisuus, mutta tähän se nyt jäi. Tämä on ensimmäinen hieman monimutkaisempi animointini photoshopilla.

Kaikki violetinsävyinen, siluettimainen ja kimalteleva muistuttaa hyvin paljon heidän levyjensä kansien yhtenäistä teemaa. Myöskin bannerissani näkyy hyvin paljon The Birthday Massacre-estetiikkaa.

Tämä pikselianimaatio on saanut vaikutteita heidän "Looking Glass"-albuminsa kansikuvasta, sekä samannimisen kappaleen musiikkivideosta. Itse asiassa päiväkirjani tursuaa The Birthday Massacre-vaikutteisista ideoista, mutta nämä ovat ainoat, jotka olen saanut ulos siitä pahamaineisesta kynänkärjestä.

Ehkä uuden albumin myötä saan kauan kadoksissa olleen luovuuteni takaisin. Kuuntelen sitä tässä parhaillaan, mutta parhaatkin levyt vaativat pari kuuntelukertaa jäsentyäkseen täydellisesti. Suosittelen The Birthday Massacrea lämpimästi kaikille, jotka ovat tai tahtovat olla kosketuksissa sisäisen syntikkagoottinsa kanssa. Uuden albumin voit löytää Spotifystä.

Translation:

The new album from The Birthday Massacre, "Superstition", has been published! I love their music passionately. I'm so excited, I never usually talk about music in my blog but this is an exception, that's how thrilled I am.

The Birthday Massacre means a lot to me. It's a major source of inspiration and influence, and beautiful dark visions. Now that I think about it, a great deal of my work has been made with their music playing. They just speak to me and feed my dark side so perfectly.

This artwork of a burning house is influenced by their song from their previous album, "leaving tonight". It means a lot to me, because since last spring's major failure at Metropolia's entrance exam, I haven't been able to enjoy drawing like I used to. But with this piece, I felt the joy of creativity flow over me. It was awesome. I also felt like Quasimodo, hunched over my drawing tablet with manic eyes. I'm happy with it's color palette, the reflections of the fire on the trees and on the people up front. There's also a third person in the picture; ("There's someone else here, we're not alone").

Other works of my art, inspired or influenced by The Birthday Massacre are the pixel animations where I'm fighting agains myself, lilac glittering silhouette, and a pixel animation almost straight out of their album cover and music video, "Looking Glass". I recommend The Birthday Massacre to every person, who is, or wants to be, in touch with their inner synthetizer goth. You can find the new album from Spotify.

Pastel & hologram fantasies

 Nyt ollaan elämän peruskysymysten äärellä. Eli lempivärit.

Jos mustaa ei lasketa mukaan tähän leikkiin (koska musta on niin ylivoimainen että se olisi epäreilua muille väreille), minulla on kaksi lempiväriä.

Ensimmäinen niistä on ehdottomasti pastellivaaleanpunainen. Sen kirjo kattaa kaiken pehmeän persikanpunaisesta pulleaan purkkapallonpinkkiin. Muut pastellivärit tulevat reippaasti perässä, mutta ikinä ei ole vaaleanpunaista voittanutta.

Ensimmäinen kerta, kun esittelen pikkareitani blogissa:D Tilasin ne ebaystä, sain ne tänään postissa. Ne ovat niin ihastuttavat, että en voi pitää niitä omana tietonani. Mutta en halua laittaa tänne pikkariposeerauskuviakaan :)


Toiselle sijalle yltää... Väri joka ei oikeastaan ole edes väri... Mutta lasken sen silti, koska voin. Se on siis hologramminvärinen! Miten sitä nyt kuvailisi, muovinen-sateenkaari-turkoosi-valkea-kiiltävä-peili-neon-pastelli. Kyllä te tiedätte. Sitä löytyy CD:istä, muovisista asioista, ysärileluista... Ja se saa minut huokailemaan ihastuksesta joka kerta, kun näen sitä jossain.

Muut lempivärit:

3. Munakoisonvioletti

4. Tummanharmaa

5. Viinin/verenpunainen

Translation:

Life's basic questions. The favourite colors. I'm going to pick two, and I'm not even going to include black, since it's just so superior that it wouldn't be fair to the other colors. 

My first pick is definitely pastel pink. From peach to bubblegum, and everything in between. Other pastels are great also, but pastel pink is the best.

The second one is hologram color. :D You know, plastic-turquoise-rainbow-white-mirror-neon-pastel. You can find it behind CD:s and on 90's toys. Holograms make me swoon every time. ♥

Other faves are

3. Eggplant purple
4. Charcoal gray
5. Wine or blood red