Matkapäiväkirja osa 4: Fear and Loathing in Vienna

 Päivä 5, 8.9.12

Ei hitto mä olen niin palanut. Olisi pitänyt uskoa Nicoa, kun se sanoi ennen matkaa että Itävallassa on sitten lämmin. Olisi voinut pakata edes... Aurinkolasit tai jotain. 

Tää käsi naamalla oli mun ja Nicon yks inside-juttu... Mut se kyllä kuvastaa tosi hyvin tota fiilistä tossa auringonporotuksessa :D

Ollaan Wienin keskustassa. Täällä on törkeän kuuma, päähän sattuu. Koko tää tänpäivänen Wienin reissu on ollut yhtä sähläystä, kaikkia taitaa vähän stressata ja äääh. Ollaan just jossain ravintolassa, jonka tarjoilija ei puhu saksaa kunnolla (häh?) ja sekoilee. Huokaus. Mitäköhän tästäkin päivästä tulee?

Hevosparkoja kävi sääliksi, siellä joutuivat seisoskelemaan suorassa auringonpaisteessa rivissä.

Nico ja Joel

 Ilta: No loppupäivä sujuikin sitten jo paljon paremmin. Vatsa oli täynnä niin ei enää kiukuttanut, mutta kieltämättä 30 asteen lämpötila, järkyttävä hedari ja palanut päänahka eivät olleet niin nautinnollisia. Kuten ei myöskään 2,60 euron hintanen pieni vesipullo. Schönbrunnin linnan katsastamisen jälkeen Nicon serkku, joka osasi vähän paremmin sitä Wienin aluetta, ehdotti että mentäisiin.... HuViPuiStOoN!!! 

Jee, jeee, jeeeee, kaikki innostuivat ideasta ja huvipuistoalueelle siis mentiin. Onneksi se Xandi osasi sitten johdattaa meitä, ettei tarvinnut sen enempää stressata sitä matkustamista. Paikan päällä hajaannuttiin, sillä kaikki halusi vähän eri paikkoihin. Mä menin Nicon kanssa. Tuli just vähän huono omatunto, kun tajusin että mehän mentiin vaan niihin paikkoihin mihin mä halusin mennä, eli... :D Kummitusjunaan, zombie-taloon ja "Jack the Ripper"-kauhutaloon. No toisaalta, minä maksoin Nicon niihin sisään, joten ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Aikaa oli niin kovin vähän, että ei keretty muualle, vaikka hinku olisi ollut kuinka kova.

Ne kaks ekaa kummitusjunaa oli vähän lame, hirveetä meteliä vaan ja välkkyviä valoja, harmi et mentiin niihin, mut ne vaan tuli vastaan ennen tota Jack the Ripper-taloa ja näytti ulkoa päin niin houkuttelevilta. Se vika oli siellä vähän pidemmällä ja makso enemmän. Ei meinattu aluks mennä, mutta sitten totesin "äh, kerranhan sitä vaan eletään!" ja maksoin meidät sisään. Siellä oli hurjia näkyjä ja nukkeasetelmia. Pirut keitteli raajoja padoissa ja hyllyillä oli aivoja purkissa. Keskiaikaisia kidutusvälineitä ja kalloja suonsilmissä. 

 Lopuksi mentiin sellaiseen hissiin, joka tuntui putoavan loputtomiin. Tajusin vasta matkan puolivälissä, että illuusio oli luotu niin, että seinät hissikalterien takana meni vaan ylöspäin ja hissi tärisi. Lopulta valot sammui ja tuntui kun hissi olisi rysähtänyt vauhdilla alas! Hyi se oli pelottava. Hissin jälkeen päädyttiin sellaiseen pyörivään huoneeseen, lattia keinui ja seinät pyöri.

Sitten meidän pitikin jo mennä takaisin muun perheen luokse :( Oli jo myöhä. Kaikki alkoi olla jo aika kuolleita, junamatka kotiin oli aika hiljainen. Huomenna me ollaan vaan täällä kotona ja kuulemma grillataan.

Translation:

This is the day we visited Wien, went sight-seeing and finally: TO THE AMUSEMENT PARK! Wheee! Me and Nico went to all kinds of horror rides. It's a shame we didn't have more time to venture in the amusement park. The day was really hot, the sun gave me a headache and water cost 2,60 eur per bottle. I was happy that the park was open late in the evening, so it was easier to enjoy the horror!