Itsensä haastaminen + luurankokaulakoru

Juuri tällä hetkellä, tähän aikaan vuodesta, ulkona on epäinspiroivin, rumin, tylsin, valkoisenharmain ilma ikinä. Lumikasat ovat harmaita ja soraisia, taivas on valkoinen ja maa on märkää.

 Katsokaa nyt tuota maisemaa. Tuossa säässä ei mitenkään ole mahdollista saada nättejä kuvia. Vai onko?

 Päätin haastaa itseni, ja lähteä kuvaamaan ulos, tarkoituksenani löytää jotain nättiä tästä surkeaakin surkeammasta maisemasta. Käytin apuvälineinä uskollisia DIY-filtereitäni, eli värillisiä aurinkolasejani.

Violetit aurinkolasit:

Punaiset sydänaurinkolasit:

No, en mäkään mikään velho ole. Eipä sieltä paljoa sen nätimpiä kuvia sitten tullutkaan. Mutta oli palkitsevaa haastaa itseään.Olin varustautunut muillakin härpäkkeillä joiden läpi kuvata, kuten lasikulholla, pitsillä ja tyllillä. Niistä kuvista ei tullutkaan sitten kovin hyviä. Ehkä täytyy vain hyväksyä se, että pilvisinä päivinä kaikki on rumaa ja harmaata.

Oon kauheen kipeenä, ja mun kipeysnaaman takia en oo jaksanut kuvata ja esitellä kaikkia kivoja koruja ja asusteita, mitä oon tehnyt viime aikoina. Yhden korun voin kyllä esitellä (hienosti onnistuin tarkentamaan ohi itse korusta):

Tein sen viime viikonlopun inspiraatiohullaannuksessa. Se syntyi kuin itsestään, kuin olisin aina tiennyt, mitä tehdä siitä, vaikka kyseinen muoviluuranko riippui (kokonaisena) ikkunassani vuosia. Miten en oo ennen tätä tajunnut, että siitä saa noin kivan korun? Kivoja käyttötarkoituksia muoviluurangon käsille ja jaloille otetaan vastaan ilomielin. Se pääkallo taas oli tosi kökkö ja kuminen ja sillä oli punaiset silmät, edes minä en löytänyt siitä tarpeeksi camp-arvoa kehittääkseni siitä jotain riemukasta asustetta.

Oon kyllästynyt olemaan kipeä. Mulla on yleensä tosi hyvä vastustuskyky, dyykkaajan vatsa ja niinpoispäin. Mutta nyt olen ollut about kuukauden miltei yhtäjaksoisesti kipeä. Eilen tää pahin alkoi uudestaan, ja tuntuu vaikealta ymmärtää, miten ihminen fyysisesti voi aivastella näin usein ja vuotaa näin paljon _vettä_ nenästä ja silmistä. Mä mietin että tän on pakko olla jotain allergista flunssaa, pakko käydä lääkärillä pyytämässä joku koko kevään kestävä allergialääkekuuri tai jotain. Tää vie yleiskuntoa niin paljon alaspäin ja mielialaa myös, kun ei tunnu koskaan olevan täysisä voimissaan. Mulla alkaa työharjoittelukin kahvilassa ensi kuussa, enkä mielellään haluaisi olla siellä aivasteleva, valuva, niiskuttava, naamasta turvonnut ihmisraunio.

Muuten, jos haluaa katsoa leffaa, joka on hidastempoinen ja ehkäpä juonetonkin, mutta visuaalisuudellaan saa silmät kusemaan hunajaa, suosittelen "Tree of Life"-nimistä leffaa. Eilen kun tulin kotiin aivan järkyttävän paskana fyysisesti ja henkisesti, heitin kaikki tavarat ja vaatteet lattialle, lösähdin sängylle, katsoin tämän leffan ja ulisin väsymystäni ja sen kauneutta. Pienet hetket. Ne näytetään tuossa leffassa niin tärkeinä ja kauniina. Tuli ikävä lapsuutta. Ja kesää. Haluan kesäsateet, kesäillat, järvessä uimiset ja kasteluletkun alla riehumiset.

Lähde

Translation:

The weather is so ugly this time of year, I decided to challenge myself to take pretty pictures in ugly weather. I used my beloved DIY filters: my coloured sunglasses. Well I got these two pretty pictures, that's it...


I'm very sick, so I don't want to show my face in pictures. That's why I can't show you guys stuff I have made, like jewels and other accessory. Actually, I'll show you this one. It's a skeleton necklace made from a toy skeleton I have had for a long time.


I'm so sick of being sick. It sucks all my physical and mental strenght away gradually. I'm seldom sick, but this time I have been sick for almost a month straight. It's very frustrating. I'm starting a internship at a nearby coffee shop next month, so it would be nice to get well before that... I don't think it'll look good to serve coffee with my nose and eyes running like Niagara falls.


By the way, If you're interested in seeing a movie that is kind of slow, but very visual, I'd recommend "The Tree of Life". Yesterday when I got home after a horrid day, I just threw all my stuff and clothes to the ground, fell into bed, cried, and watched this movie. It was beautiful. All the small things in life. I miss childhood. I miss summer, too. The summer rains and summer nights, swimming in a lake, running around the sprinkler. All that good stuff.