Ajattelin, että sen kunniaksi kertoisin vähän mun elämästä, sen sijaan että löräyttäisin vain sanaakaan sanomatta kuvilla. No, kuviakin on tuolla alempana, älkää huoliko.
Mut mun elämä menee ihan hyvin. Mä olen seurustellut nyt vajaa pari kuukautta yhden mun pitkäaikaisen ystävän, Nicon kanssa. Sen kanssa on hyvä olla, ja oon onnellinen. Sen kanssa oon oppinut arvostamaan itseäni, ja löytänyt uusia, positiivisia puolia itsestäni ja elämästä.
Mä olen viihtynyt mun koulussa, ja pian aloitan työharjoittelun eräässä kahvilassa. Odotan kesää innolla. Silloin toivon mukaan valmistun tuoltakin koulusta (se on sellainen puolen vuoden koulutus). Oon oppinut siellä paljon uusia ja mielenkiintoisia asioita, tosin täytyy myöntää että olen oppinut enemmän kahvifaktaa kahvihullulta ystävältäni Alpolta silloin kun vielä seurustelimme, kuin tuolta koulusta. Tänään pääsin just viimeksi loistamaan (pätemään) kahvitietoudellani Stockan hienostokahviosastolla, kun eräs toinen ystävä tarvitsi lahjanostamisapua. Mutta niin. Olen oppinut paljon ruuan visuaalisuudesta ja myöskin erittäin tarpeellisia vinkkejä ja niksejä leivontaan, ruuanlaittoon ja kahvilatyöskentelyyn liittyen. Nautin tuosta alasta tosi paljon. En kuitenkaan niin paljon, että haluaisin kouluttautua suurtalouskokiksi, vaan nimenomaan tuo kahvilapuoli kiinnostaa mua. Oi miten ihanaa olisikaan yhdistää jotenkin kahvilatyöskentely + media-assistentin ammatti!
Oon pelannut Fallout kolmosta nyt viime aikoina paljon. Olisi pitänyt ehkä pelata se ennen New Vegasia, koska se on jotenkin vähän askeettisempi ja yksinkertaisempi. Mutta olen nauttinut siitä erittäin paljon. Tykkään siitä, miten siinä on esitelty vähän enemmän erilaisia ihmiskohtaloita, sellaisia jotka ovat ihan koskettaneet kun niihin on eläytynyt. Tavallaan käy vähän sääliksi niitä ihmisiä, jotka luulevat pelien olevan pelkkää räiskintää ja sellaista aivokuolleiden viihdettä. He eivät tule ikinä kokemaan niitä hienoja, jännittäviä ja koskettavia hetkiä mitä pelien parissa voi kokea. Kun saa päättää kokonaisten kaupunkien kohtaloita. Kun löytää jotain ylihienoja aarteita hylätystä voimalaitoksesta. Kun vaeltaa läpi erämaan löytääkseen hylätyn kaupungin, joka kuhisee deathclaweja. Kun tapaa erikoisia henkilöitä, joiden kanssa pääsee hurjiin seikkailuihin. Okei viimeisintä on helppo tehdä oikeassakin elämässä, mutta nuo muut ovat vähän vaikeampia tapauksia.
Tässä on yksi koru, minkä väänsin silloin eräänä inspiraatioviikonloppuna, jolloin kerroin saaneeni paljon aikaiseksi. Oon saanut kuulla jo kaikki väännökset siitä; nakki, banaani, makkara, nakki joka on ollut liian kauan mikrossa... Mut kukaan ei ole vielä sanonut esim. "mustekala" mitä itse lähinnä hain takaa. No, mitäs tein noi lonkerot tuollaisella naurava nakki-menetelmällä :D
Pari päivää takaperin pidin sisällä pinkin piknikin. Siihen sisältyi suklaata, ufo-shottia, energiajuomaa ja taustamusiikkina Aquaa ynnä muita kultaisia ysäribändejä
Oliko tarpeeksi höpötystä? Oli kai. En kyllä millään jaksa kääntää koko paskaa englanniksi.
Translation/Summary:
Over 100 subscribers! You guys! I'm so touched ;_;
My life is quite well at the moment. I'm in a relationship with this great guy, Nico. He's been my friend for years but about two months ago we took it to the next level. I'm so happy with him, and so comfortable. He makes me feel good.
I like my school, and I have learned a lot about coffee, baking, the visual side of food, and all that stuff. It would be awesome if some day somehow I could combine these two great educations I have; media assistant and a coffee house worker.
Here's also a necklace I made a couple of weeks ago.
One day I held a pink picnic, which included chocolate, UFO shot and energy drink, and some golden 90's tunes like Aqua