Jotenkin vähän hukassa

Nyt on ollut vähän huonompi hetki viime aikoina. Mutta näistä nyt päästään yli, niinkuin aina. En vain jaksaisi odotella sitä. Voimat ovat lopussa ja kaikki tuntuu ammottavan turhalta. Olen valunut syvälle mukavuusalueelleni, ja sieltä on niin valtaisa työ kiivetä pois... Äh.

En tajua miten olen taas unohtanut täysin sosiaalisen kanssakäymisen salat. Ei ole tullut suurista ponnisteluista huolimatta nähtyä juuri ketään. Olen ihan jäässä, minun päältäni voisi kävellä Suomenlinnaan, niin paksulta se jää tuntuu. Mutta kuitenkin:

En ole jaksanut luodakaan oikein mitään, ja sekös saa tämän tytön kiukustumaan kaikista eniten. Inhoan joutua myöntämään itselleni ettei minusta tullutkaan taiteilijaa tai kirjailijaa tai jotain sellaista joka voi vaan liihotella ja pyöriä luovuutensa suloisessa tuskassa.

Kun minulta pienenä kysyttiin, mikä haluan olla isona, vastasin: "Muotitaiteilija." "...Sit mä voin syyä puukkaa ja saamiakkia" (=purkkaa ja salmiakkia). Nykyään tykkään enemmän suklaasta, enkä kyllä ymmärrä miten purkka ja salmiakki liittyvät muotiin, tai taiteiluun.

Noi ylläolevat limut oli muuten pahoja, vaikka niin näteissä pulloissa...

Translation:

Have not been feeling well lately. My inspiration is gone and I feel tired and stressed and depressed all the time. I'm just waiting it to go by as always, but the waiting is always the frustrating part...