Meidän kahden ensimmäinen juhannus yhdessä. Muutos oli ihan tervetullutta; viime juhannuksena vaelsin yksin kameran kanssa betonimurskassa ja rakennustyömailla. Tänä juhannuksena pyöräilimme, kävelimme ja uimme (tai minä uin) Pikkukosken rannassa, vaelsimme Koskelan metsässä ja Arabianrannassa. Aurinko hiveli ihoa koko päivän, metsä tuoksui ja rannan hiekka oli lämmintä.
Juhannuksen kunniaksi piti vähän paljastellakin. Kaivoon en kurkistanut, mutta löydettiin kyllä mystinen aidattu kalliolampi, joka kuhisi kaloja. Brr!
Pikkukosken rannalla oli paljon kinkun värisiä, ärsyttävän kännisiä ihmisiä. Onneksi vastapainona oli myös söpöjä lapsia, jotka tekivät kaikkea hassua ja saivat meidät iloisiksi. Välillä mietin, mihin me oikein kadotetaan se lapsen riemu, ihmetys ja elämänilo elon varrella. Miksei me enää saada kiksejä siitä, että heitellään hiekkaa veteen tai pärskytetään sitä käsillä kyllästymiseen asti? Tai no, allekirjoittanut kyllä rakastaa moista telmimistä, mutta harvassa ovat kai sellaiset leikittelijät meidän ikäluokassa.
Pikkukosken ranta on tosi nätti. Ympärillä on metsää, kallioita ja rannan yli kulkee uljaat sähkölinjat. Sähkölinjoista minä pidän, ne ovat aina jotenkin niin majesteettisen näköisiä.
Illalla mentiin vielä koiran kanssa istuskelemaan Arabianrannan "rantakahvilaan". Arabian rantakahvila = söpö, maalaisromanttinen pöytä ja kaksi tuolia, joista aukeaa näköala merelle. Pöydässä on "tasku", jossa on vihko, johon saa kirjoittaa terveiset. Kahvilan tarjoilu toimii niin, että otetaan kotoa kahvit/ruuat/herkut mukaan ja nautitaan paikan päällä itsepalvelumeiningillä. Meillä oli kasvis-fetapiirakkaa ja raparperi-toscapiirakkaa. Koira oli hölmö, se söi hanhenpaskaa ja joi merivettä. Nam!
Seuraavana päivänä oli kaikki lihakset kipeinä kävelystä, pyöräilystä ja uimisesta. Kerättiin juhannuskimputkin, mutta unohdettiin laittaa ne tyynyn alle yöksi...
Translation:
We spent our first midsummer eve together with Nico. Last year I spent the eve walking alone around construction sites and photographing. This year we bicycled, ventured by foot and swam. We wandered in the Koskela woods, cycled to Pikkukoski beach and walked to Arabianranta.
At the Pikkukoski beach many people were drunk and ham-coloured and annoying. I was glad there were also many cute kids doing cute kid-stuff like throwing sand into the water or splashing endlessly. I wonder when we adults lose interest in that kind of stuff. I haven't yet, and I love it.
In the evening we took the dog to Arabianranta. We had our own food with us, but the dog had a different dinner plans: she ate goose droppings from the ground, and drank salty ocean water... Yum!
The next day all my muscles were sore from cycling, walking and swiming. We also collected the flowers. It's a finnish midsummer tradition, where you collect seven flowers, put them under your pillow at night and then you will dream about your dream partner. BUT... We forgot to put them under our pillows! Oh well.
