marraskuuta 05, 2014

Kun muut sanoo "päivän saalis", ne tarkoittaa ostoksia...

 ...Mä taas puhun romulavan antimista.

Mulla kävi tänään ihan satumainen lykky. Välillä musta tuntuu, että mun elämä on kuin googlen hakujen mukaan generoituvat mainokset sivupalkeissa.

Tiedättekö, tarkoitan sitä että puhut vaikka facebook-chatissa kaverisi kanssa kuinka pitäisi ostaa uudet rintsikat, ja yhtäkkiä joka sivupalkissa on alusvaatemainoksia. Tai haet googlesta hakusanalla "Bruce Willis" ja seuraavana päivänä FB-feedissäsi näkyy ennätysmäärä actionleffa-sivustojen päivityksiä.

Nimittäin viime aikoina mulle on käynyt tosi omituisia onnenpotkuja just, kun oon esimerkiksi ajatellut haluavani jotain, tai vähän aktiivisemmin tykkäillyt jostain asiasta. Viimeisin esimerkki oli tätä ennen se Musta Torni-kirja kierrätyspisteessä just kun olin ajatellut hankkia sen, ja sitä ennen kasa mannekiineja roskislavalla.

Tänään satuin paikalle, kun meidän taloyhtiön yksi asunto tyhjennettiin. En ikinä tavannut siinä asuvaa kaveria, mutta roskalavalla penkoessani hänen jäämistöään, tunsin jonkinlaista lojaalia toveruuden tunnetta, pelkkien tavaroiden perusteella. Yllättävän paljon ihmisestä pystyy päättelemään hänen tavaroistansa.

Pistää miettimään, minkälaisen kuvan ihmiset saisivat minusta, jos minun koko omaisuuteni heiteltäisiin roskalavalle. Olen fiilistellyt koko päivän myös sitä, miten uskomaton onnenpotku oli, että osuin juuri oikeilla minuuteilla paikalle, sillä parhaat aarteet olisivat hautautuneet tylsän näköisten tavaroiden alle ihan minuuttien sisällä. Ja miten hienoa, että paikalle osuin juuri minä, joka arvostan tällaisia löytöjä enemmän kuin moni muu.

Puhuin tuosta google-jutusta siksi, että olen siis viime aikoina popitellut ihan hulluna kaikenlaista retro-italohommelia, kuten italialaista kulttikauhuleffoja ja niiden soundtrackeja. Kuinkas sattuikaan, jätelava pursusi italokauhua, B-kauhua, scifiä, kulttiklassikoita, hämäräperäisiä leffoja, valonarkoja leffoja.(KÖHcannibalholocaustKÖH)

Puhtoista porsliinia ja suolenpätkiä.


Italokauhussa, a.k.a "giallo"ssa minua eniten viehättää estetiikka, erityisesti julisteiden ja filminkansien kuvitus. Kauhuleffat itsessään alkavat liian suurissa määrissä maistua puulta, SPOILER ALERT ne ovat nimittäin usein oikeasti paskoja, mutta en ikinä kyllästy julisteiden taiteen ihailuun. Useimmiten ne ovat parempia kuin itse filmi. Niitä voin ihailla dyykkaamastani "Bizarre Sinema!"-kirjassa tai Horror encyclopediassa. Mielenkiintoista luettavaa lienee myös sarjamurhaajien A-Z.


Vinyylilevyinä löytyi muutamia helmiä, mm. uuh italokauhusoundtrackeja. Voi että kun en ehtinyt käydä kaikkia levyjä läpi, olen varma että sieltä olisi löytynyt jotain kunnon keräilyharvinaisuuksiakin.

Ja kuka muu olis osannut arvostaa enemmän vanhakauhuleffapaitoja, kuin allekirjoittanut? Olen myös juuri aloittanut kuvaamaan filmille, ja löysin filmirullia. Vaikea vain sanoa, onko niihin jo kuvattu. Jonkun materiaalin perusteella, jota roskalavalla näkyi, vähän epäilyttäisi kehittää nuo filmit, kun ei sitä tiedä minkälaista pervoilua niiltä sitten paljastuisi. Oi, filmikuvauksen jännitysmomentit!


 Ihmeellisiä alien-figuureja 90-luvulta, vielä paketissaan! Sormet syyhyää, kun ihan oikeasti haluaisin ottaa ne vain ulos paketista ja leikkiä niillä, ihan oikeasti leikkiä niillä :D Mutta avaamattomalla paketilla on jälleenmyyntiarvoa jos niistä raaskin luopua.

 Viimeisimpänä lavalta raahasin vinyylisoittimen. Tavaranlappaajamiehet sanoivat "Nyt tuu pois tai tulee kylmää kyytiä:D" ja hinasivat lavan pois, kun jäin vinyylisoitin sylissäni haikailemaan lavalle jääneiden vahvistimen ja kaiuttimien perään :(

Tää toimii! Pitää vaan metsästää nyt jostain ne äänentoistot.

Luulen, että jos on juuri viime aikoina ajatellut tykkäävänsä jostain, siihen viittaaviin asioihin kiinnittää helpommin huomiota. Täten ehkä saattaa tuntua siltä, että joskus käy melkein yliluonnollisia asioita koska "justhan mä viimeks eilen ajattelin tätä, ei tää voi olla sattumaa".

Dyykkaajan ahneus on muuten ihan hullu asia. Mä dyykkasin tänään ihan mielettömiä juttuja ja olin ihan hullun onnekas, mutta silti oon ajatellut tänään useampaan otteeseen "hitsi kun en saanut niitä äänentoistolaitteita".

Mutta mä olen ihan superkiitollinen. Mulla on ollut tosi rankkaa viime aikoina, Nadia on just ollut leikkauksessa koska sillä oli pari kasvainta (todennäköisesti hyvälaatuisia), rahahuolia ja muuta ikävää. Tää saalis todellakin piristi ja sai iloiseksi.

(edit: heh, kuulosti ihan kuin Nadialla olisi ollut rahahuolia. Ei sillä ole, se on niin onnekas kun ei tarvitse ajatella raha-asioita, emäntä piffaa.)

Tässä Nadia tyhmän kaulurinsa kanssa. Se on surkeista surkein koira just nyt.



Translation:

You know the feeling, when you talk or think about something, and in the near future it just appears to your life? I have that sometimes, it's delightful. For example the last time was when I was thinking of reading The Dark Tower series, and found the first three books from the recycling room just a week later.

Today I hit the jackpot. Someone's apartment was emptied into a tidal tank. All their belongings. I never met the guy, but going through someone's belongings gives this strange feeling of fellowship. Like I knew them just by going through the stuff. And judging by the stuff, I think I would have liked them. I was so lucky to be there, it was only matter of minutes and I would not have seen the best stuff because it was soon covered with dull stuff.

I have been crazy about old italo stuff lately, like italo horror "giallo", b-movies, italo soundtracks, cannibal movies, weird shit cult movies. Well how about that, the tank was filled with that stuff. Also vinyls, collectibles, retro horror T-shirts, film rolls, and a perfectly working turntable. It was a shame that the tidal tank guys took the tank away before I was able to rescue the amplifier and the speakers. :(

I'm feeling so grateful. All this stuff is so awesome. I haven't been well at all lately, Nadia's had a surgery, money's tight, and other shitty stuff. This really made my day and I felt happy and fortunate.

20 kommenttia:

  1. Meillä on tässä kerrostalossa tapana jättää tohon eteisaulaan kaikkee kamaa, millä ei ite tee mitään. Oon ite kaapannut sieltä jo jonkun hylkäämän tv-tason, joka sai uuden elämän kenkätelineenä sekä jotain pikkusälää, kuten uunikulhon, woop woop! Ilmanen tavara on parasta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on niin kiva idea, ja hyvän tavaran kierrätys ylipäänsä! Meilläkin on sellanen kierrätyshuone, jonne voi tuoda ja viedä pois. Mummot on aina kauheen häpeissään ku yllätän ne sieltä penkomasta, mutta mä en tajua miksi. :D

      Poista
  2. Miksi ihmeessä kukaan heittäisi noita pois? Tai no, itsekin kuulin ihan hiljattain erään kuolleen tyypin asunnon tyhjentämisestä. Omaiset olivat roudanneet kamoja pois, mutta olivat heittäneet löytämänsä porno-DVD:t roskiin. Olisihan nekin voinut vaihtaa jossain divarissa vaikka sarjakuva-albumiin tms. mutta toisaalta ymmärrän, ettei varmaan varsinkaan siinä tilanteessa haluta ryhtyä diilaamaan pornoa... Mutta sun kunnioitusta herättävä saaliisi on pelkästään rahallisesti jo arvokas, puhumattakaan meikäläisten kaltaisista kauhudiggareista, joille tuo on hillitön jackpot. Onneksi olkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paha mennä veikkailemaan sen tarkemmin, miksi. Koko irtaimisto sinne lavalle lensi, joten epäilen kuolemaa/abduktiota/reissua Bermudan kolmioon. Myönnän, että piti pariin kertaan nipistää itseään siellä roskalavalla, kun oli vaikea uskoa silmiään. :D

      Poista
  3. VOU ihan uskomaton aarre *-* voi tota löytämisen onnee! ja mikä säkä :D symppailen noita alieneja kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löytämisen onni oli uskomaton! :) Noi alienit on kyllä ihan mielettömän symppiksiä. :D

      Poista
  4. Näyttää ihan siltä, että sinulle tuli joulu etuajassa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes! Eikä edes tarvinnut stressata etukäteen, kun tuli niin yllättäen. Haha :D

      Poista
  5. Aivan mahtava saalis! Olisit vaan sanonut miehille, että otan vaan äkkiä nää äänentoistovehkeet ja sit lähden.. Mutta luulen, että ne ilmestyvät yhtä helposti eteesi kuin muutkin viimeaikaiset löydöt. Mäkin tykkään tehdä löytöjä puoli-ilmaiseksi esim. kirppareilla. Ei ole yhtään kivaa tilata joku etsimänsä asia netistä vaan bongata se kirpparilta. Joskus olen yhtä kirjaa etsinyt vuosia, kunnes eräänä päivänä sen bongasin kirpulta. Olin niin iloinen, kun jaksoin odottaa ja etsiä.

    Tsemppiä Nadialle ja emännälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy myöntää, että oon nyt pari päivää jossitellut ja "olis pitänyt"ellyt. Et olis pitänyt rynnätä sinne tai sanoo jotain tai jotain :D Jäi näköjään sen verran kaihertamaan. Mutta äkkiäkös jostain kirpparilta löytää. Just se löytämisen ilo! Ja kiitos tsempeistä :) Nadia voi jo vähän paremmin.

      Poista
  6. Mun mielestä sen pitäisi olla jokin rikos jos joku heittää jotain oikeeta tavaraa roskiin. Noi lavat on jotain niin kamalaa koska sen tietää että niissä on usein jotain ihan mahtavia juttuja mutta aina niitä ei pääse kaivelemaan. Esim. oon usein tuttavani autokyydissä keskustassa ja noiden lavojen ohi usein mennään mutta se on sitä sorttia ettei sille voi sanoa että pysäytä, käyn vähän kaivelemassa... Viimeksi löysin itse roskalavalta puisen ison arkun jonka kanteen joku oli kirjoittanut sisäpuolelle "Killen kalut." Oli hauska. Oli siis vissiin ollut jonkun työkalupakkina. Tai mistäs minä tiedän. Sympatiat lemmikin sairastelusta, täällä on ollut samoja ongelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tunne, kun joutuu ohittamaan tursuilevan romulavan koska on vääränlaisessa seurassa... X_X

      "Killen kalut", hauska, heti tulee mieleen tosi paljon kaikkia muistoja ja visioita. Sillä on ollut varmaan joku tarina, mitä me voimme vain arvailla.

      Poista
  7. Hahaa sun pitäis tavata Olle :,D Se on ihan totaalinen giallofriikki varmaan toista vuosikymmentä.

    Oon niin kateellinen sun dyykkausonnelle! Toi Hot Rats -vinyyli kelpais... %D~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aijaa! En tiennytkään! Mutta en kyllä yhtään ihmettele. :D

      Poista
  8. Oh my gosh, you are very lucky aren´t you? I wish I would heritage all those little treasures from some nice neighbour :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I am! I'm very glad. :) Let's hope you'll get lucky like this, too.

      Poista
  9. Aaaa, miten voi olla noin käsittämätön tuuri! Hurjaa ja aika mahtavaa miten nuo aarteet osui juuri sun kohdalle, saivat varmasti rakastavan kodin! Phenomenan soundtrack on aikamoinen löytö mun mielestä, se on niin ihanan pelimusiikkimainen ja Dario Argenton tuotanto on muutenkin italokauhun parasta antia.

    Paljon paranemisia Nadialle, ja sun huolille myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tosiaan tiedä! Olen niin kiitollinen kohtalolle *_*

      Itse en olekaan vielä Phenomenaa nähnyt, mutta se kuuluu kyllä ehdottomien "katso nyt jo tämä"-leffojen korkeaan pinoon. :D

      Poista