helmikuuta 24, 2014

Pixel art


Minulla on työn alla projekti, jonka yksityiskohdista en aio vielä hirveän tarkkaan kertoa. Siihen kuitenkin liittyy paljon itsetutkiskelua, menneisyyden haamujen kohtaamista ja suunnittelua. Tein tänään aiheeseen liittyvää konseptitaidetta. Meeri vastaan Meeri. Joskus olen itse itseni pahin vihollinen.

En ole ennen kokeillut tehdä pikselitaidetta, mutta se oli tosi kivaa. Pikselit tuovat tietynlaisen nostalgian tunteen, tuulahduksen niiltä ajoilta, jolloin joutui vielä käyttää hieman mielikuvitustaan esim. pelatessaan pelejä. Animoinnin kanssa revin jälleen hiuksiani, mutta lopulta tajusin jutun juonen ja sain kuvaan mukaan tuollaista liikettä.


 Kumpi voittaa?


Translation:

This is one of my personal projects. I won't go to details just yet, but I just wanted to share this concept art I made today for it. Meeri versus Meeri, because sometimes I'm just my own worst enemy.

This was my first time attempting pixel art, and I enjoyed it very much. Pixel art feels really nostalgic; it's like a reminder of those times when you had to use your imagination when playing or watching TV. Animating was kind of hard, but eventually I got the hang of it.

helmikuuta 21, 2014

Got you now, Bats!


"See, there were these two guys in a lunatic asylum... And one night, one night they decide they don't like living in an asylum any more. They decide they're going to escape! So, like, they get up onto the roof and there, just across this narrow gap, they see the rooftops of the town, stretching away in the moonlight... Stretching away to freedom. 

Now, the first guy, he jumps right across with no problem. But his friend, his friend daren't make the leap. Y'see...y'see, he's afraid of falling. So then, the first guy has an idea... He says 'Hey! I have my flashlight with me! I'll shine it across the gap between the buildings. You can walk along the beam and join me!' 

B-but the second guy just shakes his head. He suh-says... he says 'What do you think I am? Crazy? You'd turn it off when I was half way across!'

HA HA HA HA HA! FNFFF oh, do excuse me... HA HA HA HA HA!"

helmikuuta 12, 2014

♦DEEP DARK FEARS♦

Kuten meistä jokainen, pelkään monia asioita.


Pelkään, että kun lähden hissillä Nadian kanssa ulos, jään toiselle puolelle hissin ovea kun Nadia, ovi sulkeutuu kun hihna on välissä ja hissi lähtee liikkeelle, kuristaen koiran omaan kaulapantaansa.


Pelkään, että mun hylly kaatua romahtaa jonain päivänä ilman mitään syytä Nadian pedin päälle.

Pelkään, että nurkan takana pimeässä eteisessä on joku, seisten hiljaa ja vartioiden. (Eteiseni ja olohuoneeni ovat ikäänkuin "L":n muotoiset, olohuoneesta ei näe eteiseen)

Pelkään kynsien vääntymistä ja irtoamista.


Pelkään, että kuolen ja Nadia syö mun ruumiin.


Pelkään istuessani tietokoneella öisin, että kuulisin napakan koputuksen ikkunassa (asun kolmannessa kerroksessa).


Pelkään katsoa ovisilmään, sillä pelottaa ajatus että joku katsoisi sieltä takaisin.


 
Pelkään, että kaasuhella jää päälle.


Pelkään romahtaa sängylle katsomatta taakseni, sillä en halua murskata lakanoiden alla piileskelevää koiraa.


Ja monia muita irrationaalisia, kammottavia worst case scenarioita. Tänään kuitenkin törmäsin ihmiseen, joka tekee oudoista peloistaan (ja muiden peloista) ihastuttavia mustan huumorin sävytteisiä sarjakuvastrippejä:



Samaistumisen määrä oli valtava, kun luin noita. Oli ihana nähdä, kuinka brutaaleimmatkin kauhukuvat joita irrationaaliset päämme joskus luovat, oli valjastettu ja muutettu taiteeksi. Varoituksen sanana, jotkut näistä saattavat olla herkimmille turhan rajuja. Joten lue omalla vastuulla.

Mitä Syviä, Synkkiä Pelkoja sinulla on?





I'm afraid of many things,
 just like all of us.

I'm afraid of going to the elevator with Nadia on leash, and somehow we end up on the different sides of closed elevator door with the leash between us and the elevator starts to move and strangles Nadia.

I'm afraid that my big shelf is going to fall on it's own, and crush Nadia.

I'm afraid of my dark hallway. There could always be someone lurking in the dark.

I'm afraid of nails getting torn off or bent the wrong way.

I'm afraid that I'm going to die alone in my apartment and Nadia is eventually going to feast on my corpse.

I'm afraid at night, that I'll hear a knock outside the window. (I'm living in 3rd floor.)

I'm afraid of looking in the peephole, because I fear someone or something will be looking right back at me.

I'm afraid that I'll leave the gas on.

I'm afraid of collapsing into the bed before checking where the dog is, I don't want to crush her under the sheets.

And more. You get the point. But today, I found something that made my day. It's a comic blog: DEEP DARK FEARS. The author makes comics about their (and also others') irrational, dark fears. And they are soaked in dark comedy. The most brutal horror images our tiny little heads sometimes make, were turned into comics that were easy to relate to.

What are your Deep, Dark Fears?

helmikuuta 11, 2014

"Do you still wish to penetrate me?"







"...Or is it I, who has penetrated you?"


Photos: Tuuli Lehtonen
Photoshop: Meeri Niilola

helmikuuta 03, 2014

Kodak moments

Kokosin teille tällaisen pienen kollaasin mun kodak-hetkistä!

 Bloggaajana sitä tuppaa esittelemään itsestään vain sitä huoliteltua, onnistunutta puolta, kuvia jossa hymy on nätti ja silmät on auki ja leukalinja on sileä ja näkyvä. Todellisuus sisältää kuitenkin enemmän aivastelua, räpyttelyä, awkwardeja poseerausyrityksiä, repeilyjä, kesken kuvan puhumisia, kaksoisleukoja ja horjahteluita. Ja nyt tarjoan teille todellisuuden. Olkaa hyvät.


"Self-timer laukesi liian aikaisin"

Ponnistusilme

zombi ja kaukosäädin

Parhaat bileet!

Meeri ja ranskanperunoiden arvoitus

"Onko tissit suorassa?"





Sulava ja sorja kuin joutsen keskellä lampea! Olen hirnunut tälle kollaasille kaikkein eniten, näytän niin laskuhumalaiselta.

Jostain syystä musta tulee helposti sellaisia valokuvia, missä näytän aivan valtavan äkäiseltä (ks. suurin osa ylläolevista kuvista esimerkiksi). Aurinko on rakkain ystäväni ja pahin viholliseni valokuvatessa, sillä minulla on hyvin valoherkät silmät, jonka takia kuvista tulee helposti nyrpistelykuvia. :D

Ps. Tämä oli blogini 200. merkintä.

Translation:

Here's a little collection of my "Kodak Moments"! Sometimes, it seems that all the bloggers have perfect life with perfect pictures with perfect poses. Nobody ever blinks or sneezes or breaks into laughter during photos. Or never have double chins or stupid faces. Well, I'm here to tell you the truth. I'm sometimes awkward with posing and I also have a double chin from time to time.

Also, the sun is my lover and my enemy, since I have kind of light sensitive eyes. And they make my face look like a donkey's ass when I'm facing the sun and have to "pose". So even when I'm having a great time (like in many of these photos), I look like I'd want to murder someone :D