Tänään suurimmat naurunpyrskähdykset pimeyden keskeltä kirvoitti tämä sivu "Arkham Asylum: Living Hell"-sarjakuvasta:
Kuvittelen tilanteen, jossa itse lähestyn pitkästä aikaa jotakuta romanttisessa mielessä. Huulemme painautuvat yhteen ja hengityksemme kiihtyvät... "Siitä on niin pitkä aika kun viimeksi olin jonkun lähellä", kuiskaan. Yhtäkkiä Batman hyppää keskelle huonetta rikkoen ikkunan mennessään ja huutaen: "Ei tarpeeksi pitkä aika!" Awww, Batman. Come on.
Pelasin Batman: Arkham Cityn loppuun ja olin pettynyt ja surullinen sen loppuratkaisusta. Luin vihdoinkin Alan Mooren "Killing Joke"-sarjakuvan, joka on ollut "must read"-listalla ties kuinka kauan. Se oli upea. Värien käyttö oli herkullista. Tosin olen käsittänyt, että siitä on tehty joku uusi versio, jossa värit ovat tyypillisen laimean synkeät. Meh. Sarjakuvan lopetus oli upean moniselitteinen ja suorastaan rakastin paria viimeistä sivua.
Translation (short):
I've been feeling down, and one thing that I'm drowning my sorrows in is Batman fiction. Comics, cartoons and games. This particular page in "Arkham Asylum: Living Hell"-comic made me laugh. Batman interrupting.
I played the "Arkham City" and the ending made me sad. I also read the "Killing Joke" by Alan Moore. I loved it and it's delicious coloring, and especially the ending.
Batman universumi on parasta lohtulukemista tällekin tytölle. Siitä näkee niin hyvin, miten sarjan pitkän historian aikana erilaiset kirjoittajat ja taiteilijat ovat päässeet lisäämään oman säväyksensä, vaikka sitten hullujen pahisten muodossa, ja loppujen lopuksi tehneet Batmanin maailmasta juuri niin moniulotteisen ja värikkään, että se jaksaa koukuttaa tällaista muuten sarjakuvista aika piittaamatontakin ihmisotusta. Voisit vaikka tehdä postauksen lempipahiksistasi? :)
VastaaPoistaKilling Joke on kyllä ihan mahtava! Yhdyn tohon värikommenttiin, en mitenkään haluis kuvitella sellasena perusharmaameininkinä, ne värit on oikeesti niin kieroutuneet ja ihanat!
VastaaPoistaPahikset on kyllä Batmanin parhaita juttuja. Batman on jotenkin tosiaan koominen. Robineista nyt puhumattakaan, ainakin leffoissa.