maaliskuuta 26, 2015

Kevyempi merkintä laskemaan kirjoituskynnystä

Viime aikoina on tullut käsiteltyä niin raskaita asioita, että kynnys pitää blogia on ollut aika korkea. Ajattelin, että jonkinlainen kevyt kyselytyyppinen merkintä voisi laskea sitä. Kuin tilauksesta, Yuki haastoi minut tekemään Liebster award-blogihaasteen. Kiitos Yuki! Tässä vastaukseni hänen esittämiinsä kysymyksiin:


☽★♦👽♦★☾


1. Missä asioissa olet muuttunut / kasvanut vuosien varrella? (Voi olla jokin yksinkertainenkin asia tyyliin "ennen söin sipsejä, nykyään tykkään enemmän suolapähkinöistä :D)

Joskus ennen pyrin olemaan kaikissa konfliktitilanteissa hirveän neutraali. Sellanen "en voi olla väärässä jos en valitse puolta"-tyyppi. En uskaltanut ottaa vahvasti kantaa minkään puolesta tai mitään vastaan, vaan olin sellainen "toisaalta-toisaalta-toisaalta"-jaarittelija. Nykyäänkin yritän katsoa asioita aina monelta kantilta, mutta olen oppinut, että joissain asioissa ei ole yksinkertaisesti varaa pysyä neutraalina.


Vielä on opittavana, kuinka olla eri mieltä ystävien kanssa, tai ilmaista se ääneen. Olen välillä vieläkin vähän sellainen myötäilijä. En tykkää konfliktitilanteista.



2. Mistä saavutuksestasi / ominaisuudestasi olet ylpeä?

Nyt täytyy kyllä sanoa että tällä hetkellä yksinkertaisesti olen ylpeä siitä, että olen selvinnyt elossa näin pitkään.


3. Lempikoirarotusi ja miksi? 

Koirarotuihin mulla on erittäin ristiriitainen suhtautuminen. Liikajalostus, muotirodut ja niihin liittyvät ongelmat suututtavat ja oksettavat, mutta sydämessä läikähtää tahtomattani lämpimästi siitä huolimatta nähdessäni bulldoggeja, boksereita, bullterriereitä tai staffeja. Ehkä mun hoivavietti herää, kun näen koiran, joka näyttää siltä että on juossut seinään.


4. Koukuttavin kännykkäpeli? (Jos et pelaa kännykällä, niin sit mikä tahansa peli käy.)

Pelaan tosi vähän kännykällä, koska akkuni hiipuu nopeasti. Älypuhelimet...

 Viimeisin suosikki oli Wordbase, rakastan sanapelejä. Poistuin kuitenkin sieltä koska mystinen sosiaalisten tilanteiden ahdistus levisi jopa harmittoman sanapelin ylle. Wordbase on sellainen sanapeli jota pelataan kaveria tai tuntematonta vastaan, ja yritetään kirjainsekamelskasta etsiä sanapolku toisen tukikohtaan.
Toinen on sitten tietysti klassikkojen klassikko, nostalginen matopeli :')


5. Pelkäätkö liikkua yksin myöhään ulkona, entä millainen selviytymissuunnitelma sulla on mahdollisen vaaratilanteen (ryöstö tms) varalle?

Pelkään. :/ Varsinkin viikonloppuisin Helsingin keskustassa, kun kaikkialla on humalaisia. Kuljen usein avainnippu rystysten välissä. Puhun mahdollisuuksien mukaan aina puhelimessa uhkaavissa paikoissa.


6. Tykkäätkö katsoa leffoja ennemmin kotona vai leffateatterissa? Mikä on sun leffaherkku?

Molemmissa on omat hyvät puolensa. Kotona tykkään siitä, että voi katsoa leffaa vaikka älästi tai pyjamassa ja pistää pauselle tai kelata. Leffateatterissa tykkään siitä, miten kokonaisvaltainen se elokuvakokemus on mahtavine äänentoistoineen valtavalta ruudulta. Viimeisin huikaiseva elokuvateatterikokemus oli Interstellar. Luulen, että en olisi vaikuttunut siitä ihan yhtä paljon, jos olisin nähnyt sen ensimmäisen kerran vasta pikku telkkariruudulta.

Mun leffaherkku on irtokarkit. Valitsen pussiin eniten suklaata, toisiksi eniten salmiakkia, ja kolmanneksi hedelmäkarkkeja. Lakritsista en tykkää.


7. Kerro viimeisimmästä unestasi jonka muistat!
En nyt kerro viimeisimmästä unestani, vaan viimeisimmästä tärkeästä unestani. Siinä kuljin metsässä, ja löysin sieltä Nadian elävänä. Nadia istui valtavan, sinisen sienen päällä. Kaikki olikin ollut väärinkäsitystä, ja koko tämän ajan Nadia oli uskolliseseti odottanut mua metsässä... Se uni oli sydäntäsärkevän kaunis, halittiin ja iloittiin ja Nadia pärski ja pussaili ja heilutti pientä häntäänsä riemuissaan. 
Kun heräsin, tuntui kuin puukkoa olisi väännetty rinnassa. Myöhemmin tajusin, että se uni oli tavallaan tärkeä etappi mun surutyössä, sillä Nadian kuoleman jälkeen olen nähnyt pelkkiä painajaisia. Tuo oli ensimmäinen onnellinen uni, jossa tunsin kauhun ja surun sijaan rakkautta ja läheisyyttä. Julmasta heräämisestä huolimatta uni oli minulle tärkeä aarre, ja teki minuun niin suuren vaikutuksen, että piirsin sen. 



8. Uskotko yliluonnolliseen?
 Viihteellisessä mielessä ja kuriositeettina, kyllä. Koska haluan uskoa. Se tekee elämästä vähän mielenkiintoisempaa. Mutta jos nyt vakavoidutaan hetkeksi, niin silti uskon että on asioita joita ei voi ihmissilmillä nähdä ja olen varma että jos maailmankaikkeus on ääretön, ei meidän maailma yksinkertaisesti voi olla ainoa paikka, jossa on älyllistä elämää.


9. Onko sulla mitään kevät perinteitä, tyyliin vapputorilla käyminen tms?

Mun kevätperinteisiin kuuluu uhoaminen siitä että tänä vuonna järjestän mun asiat ja mun elämän. Tulee sellaisia raivokkaita ryhtiliikkeitä milloin kustakin asiasta, jotka kaatuvat omaan impulsiivisuuteensa.

10. Viimeisin kirja minkä luit ja mielipide siitä?

Stephen Kingin Musta Torni, seitsemäs osa. Se oli katkeransuloinen, kuten pitkän kirjasarjan viimeisen osan kuuluukin olla. Voin ihan avoimen rehellisesti myöntää, että paikoitellen en ymmärtänyt kaikkea, mutta pistän sen piikkiin, että elämäntilanteessani keskittymiskykyni on kärsinyt suuria iskuja. Stephen King on hyvä kirjailija, ja oli ilo kokea seitsenkirjainen seikkailu yhdessä revolverimiesten kanssa.

Sen jälkeen aloitin Hugh Howeyn "Siilo"n. Se vaikuttaa ainakin toistaiseksi erittäin mielenkiintoiselta, vaikka olenkin ihan alussa. Siilo on maailmanloppudystopia, jossa ihmiskunnan rippeet ovat siirtyneet asumaan suuriin siiloihin turvaan myrkyllistä ulkomaailmaa.


11. Oudoin eläin minkä tiedät? 
Nyt ei tule mieleen muuta, kuin ihmeellinen ja sulava matkijamustekala (Indonesian Mimic Octopus, Thaumoctopus mimicus). Pelkään ihan tarpeettoman paljon kaloja ja muita vesiotuksia (ihan fobiaksi asti), mutta jostain syystä mustekalat ovat poikkeustapaus. Ne ovat mielestäni kiehtovia ja hämmentäviä, varsinkin tämä laji, joka ovelasti muuttaa väriään ja muotoaan lennosta. 

Mustekalat ylipäätään ovat hemmetin siistejä, tässä pieniä nippelitieto-herkkupaloja: Suurimmat mustekalat eli jättiläis- ja kolossikalmarit saattavat olla jopa 14 metriä pitkiä ja painaa rapsakat 500 kg. Pienimmät lajit taas ovat vain sentin mittaisia. Minulla on itseasiassa säilöttynä sellainen parisenttinen minimustekala, joka näyttää siltä, kuin suunnittelisi maailmanvalloitusta! ♥
Havahduin tätä kuvaa ottaessa siihen, että mustekalajuttuja on kertynyt enemmänkin tähän talouteen...

Mustekalan lonkeroiden keskelle katsominen on kuin kurkistaisi portista painajaisiin; siellä on keskellä suu, jossa on kaksi vahvaa leukaa, ja raastinkieli. Raastinkieli! Alan harkitsemaan uudelleen, pelkäänkö näitä kavereita.

(short) Translation:

Yuki gave me the "liebster" blog award. That included questions that I'm answering right now. 


1. How have you changed/evolved in few years? I've learned that sometimes it's just not possible to remain neutral. I used to be the one thinking "If I don't choose sides, I won't lose". 


2. What are you proud of? Just that I've stayed alive through all this.


3. Favourite dog breed and why? I have mixed feelings about dog breeds and breeding. Exaggerated breeding and breed-specific genetic diseases make me sick and sad, but I can't help but feel warm inside when i see bulldogs, boxers, bullterriers or stafforshide terriers. 


4. The most addicting cellphone game? My battery dies quickly, so I don't play much. But I enjoyed Wordbase really much. Until I got socially anxious and removed the game. Wordbase is a game where you play against a friend or a stranger and try to find words in a letter puzzle that make a path to your opponent's base.


5. Are you afraid of walking alone outside? Yeah, I am :/ Especially friday and saturday nights. I usually just hold my keys between my knuckles just in case.


6. Cinemas or movie night at home? I like both. At home you get to be in pajamas or nekkid. At cinemas it's a powerful experience because the surround sound and big screen. 


7. Tell about your latest dream. I won't tell about the latest, because that would be uninteresting. But my latest _important_ dream was about Nadia. I found her in a forest, sitting on a blue giant mushroom. It was a happy reunion. I was so happy to be able to hold her again and she kissed my face all over. Then I woke up and it felt like a knife in my heart. 

Later I realised, that it was kind of an important dream; It was the first happy dream after Nadia's death. Before that there were just horrible nightmares. So although it hurt like hell to wake up, it was an important step towards closure. It was so special, I had to draw it.


8. Do you believe in the supernatural? I want to believe, haha. I think there must exist things that we don't see with our human eyes, and I'm certain that we are not the only intelligent species in this universe, because come on, if The Universe is endless, there must be others somewhere there.


9. Do you have any spring traditions? Not particularly. Usually I just make promises to myself that in the end I can't keep.


10. Latest book read? I read Stephen King's Dark Tower part 7, the final part. It was bittersweet. I enjoyed the book series very much. After that I started reading Hugh Howey's "Silo". It seems really interesting.


11. The weirdest animal you know? I can only think of Indonesian Mimic octopus (Thaumoctopus mimicus). Octopi are cool and especially this one, it's able to change it's appearance very smoothly and quickly. 

I'm usually afraid of all sea creatures, but octopi are an exception. They are really cool and weird. I have a tiny little preserved octopus that looks like it's planning on world domination!

6 kommenttia:

  1. Tosi kiinnostavia vastauksia, kiva kun teit tän haasteen :) Ihana toi Nadia-uni & piirrustus. <3 Sun blogi on ihan paras, kun tässä on mielenkiintoista tekstiä SEKÄ hienoja kuvia - sopii hyvin mun kaltaiselle adhd:lle joka on vieläkin kuvakirja-ikäisen tasolla :D ps. Mahtava toi säilötty pieni mustekala, se näyttää vähän siltä niinkuin sillä olisi pieni musta rusetti kaulassa! Mun lapsuudenkodissa meillä oli säilötty merihevonen, se oli tosi jännän näkönen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :> Pyrinkin pitämään blogin sellaisena, jossa on sopivasti kuvia ja tekstiä suhteessa toisiinsa. Kiva että se helpottaa keskittymistä. Munkin mielestä sellainen teksti on mukavampaa lukea, jossa on seassa vähän kuvia. Mutta jos kuvia on ihan liikaa eikä tekstiä ollenkaan niin sekin on vähän tylsää.

      Ja hih! Tuo musta on sen mustekalan silmät(kai?) mutta kyllä se nyt näyttää sellaiselta hienostelurusetilta <3 Aww.

      Poista
  2. Näitä oli tosi kiva lukea! Ja kauniita piirustuksia, varsinkin tuo Nadia oli ihana ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että oli kiva lukea. Rohkaisevaa kuulla että tällaisissa kyselymuotoisissakin merkinnöissä on jotain mielenkiintoista n_n

      Poista
  3. Olet todella lahjakas taiteellisesti, ja etenkin tuo Nadia-teos on upea.

    VastaaPoista